Esakalliolla mittavasti talkoolaisia
Urheiluseura Someron Esan tanssilava Esakallio on tullut 60 vuoden ikään.
Esan tanssilavatoiminta juontaa kuitenkin 1930-luvulle saakka, jolloin seura pyöritti lavatoimintaa Kertunsalon saaressa. Vuonna 1952 Kertunsalon korvasi uusi lava lähempänä Hämeen Härkätietä. Nykyinen Esakallion suurlava avattiin Salontien varteen.
Esakallion lavaisäntä Hannu Heikkilä toteaa, että 1950-1970 -lukujen tienoilla toimintansa aloittaneita tanssilavoja on enemmänkin Someron suunnalla. Esimerkiksi Somerniemen VPK:n ylläpitämällä Ämyrin lavalla tanssittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952.
Heikkilästä tuli lavaisäntä melkoisen huonoon aikaan.
− Sopivasti korona-ajan alusta. Vuoron perään tilaisuuksia rakennettiin ja peruttiin, välillä lava laitettiin kokonaan kiinni. Säädökset poukkoilivat melkoisesti, Heikkilä kertoo.
Koronan jälkeen Esakalliolla on säännöllisten tanssien lisäksi päästy tekemään teatteria, joka tuli suuremmassa mittakaavassa toimintaan 2010-2020 -lukujen vaihteen tienoilla. Yleisölle on ollut tarjolla niin omaa tuotantoa kuin tuotantoyhtiöidenkin produktioita musiikkiteatterin saralla.
Esakallion kiinteistöä pidetään kunnossa pitkälti talkoovoimin. Someron Esan jaostojen väki huolehtii ulko- ja sisäsiivouksista. Ahkeruusasteen perusteella jaostoille jaetaan rahaa tanssilavan tuotosta.
− Talkoisiin osallistuu kaikkiaan noin 80 henkilöä. Tämän kauden aikana Esakalliolla on yhteensä 58 eri tilaisuutta. Pyrimme siihen, ettei kenellekään tule liikaa töitä.
Vapaaehtoistyö tuntuu kiinnostavan Somerolla sukupolvesta toiseen. Kolmekymmentä vuotta lavaisäntänä toimineen Matti Oksasen tytär Veera Hälli on Someron Esan puheenjohtaja, monesti Esakalliolla esiintyneen Kari Tapion poikien kanssa tehdään yhteistyötä esiintyjien ja näytelmien osalta ja entisen lavaisännän Sakari Karvian poika Hannu Karvia toimii järjestysmiehenä päivätansseissa.
Lisätiedot ohjelmasta: esakallio.fi
Teksti: Leena Ruskeeniemi
