Isä ja tytär jakavat saman harrastuksen
Forssan vapaaehtoisen palokunta ry:n nuoriso-osaston puheenjohtaja Tommi Ahonen vei 11 vuotta sitten poikaansa Anton Ahosta VPK:n harjoituksiin ja jäi sille tielleen. Anton puolestaan aikoo hakea Helsingin pelastusopistoon loppuvuodesta. Nykyisin hän on töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Antonin 15-vuotias sisko Aino Ahonen lähti niin ikään VPK:n toimintaan kolmisen vuotta sitten.
– Kiinnostuin, kun Anton kertoi, mitä kaikkea siellä tehdään. Itse puolestani olen puhunut muutaman tutun ympäri, ja nyt hekin toimivat nuoriso-osastossa, Aino kertoo.
Nuoria vapaapalokuntalaisia on yhdistyksessä nyt noin kaksikymmentä.
– Harjoittelemme viikoittain esimerkiksi ensiavun antamista ja muita asioita, mitä palomiehetkin treenaavat. Toimintaan kuuluu erilaisten teemojen läpikäyntiä ja osallistumista paikallisiin tapahtumiin. Harrastan myös ratsastusta ja pelaan lentopalloa Koijärven Kunnossa.
Ainolla on painavaa sanottavaa heille, jotka viettävät kesää ja juhannusta vesistön äärellä.
– Kun lähdetään vesille, suosittelen pelastusliivien käyttämistä. Ja sitä, ettei sinne lähdetä kännipäissään.
Harjoituksia
Tommi Ahonen on niin ikään viihtynyt VPK:ssa.
– Ensin Anton oli nuoriso-osaston johtaja, itse olen siinä pestissä toiminut nyt neljän vuoden ajan. Tykkään tästä harrastuksesta, jossa harjoittelemme kaiken aikaa erilaisia asioita kuten esimerkiksi savusukellusta ja toimimista tieliikenneonnettomuuksissa. Päivääkään en vaihtaisi pois, Ahonen toteaa.
Nuoriso-osastossa on nyt 25 nuorta. He harjoittelevat kahdessa eri ikäryhmässä. Nuoremmat ovat 7-10 -vuotiaita ja vanhemmat 11-17 -vuotiaita.
Harjoitukset noudattavat samoja teemoja kuin aikuistenkin treenit, mutta ovat kevyempiä.
– Harjoituksissa käydään läpi myös autokalustoa. Siihen sisältyvät sammutusauto ja miehistönkuljetusauto.
Kiitoksia työstä
VPK saa rahallista tukea hälytyskertojen perusteella ja OmaHämeestä. Harjoituskerroista saadaan myös korvaus, joka menee yhdistykselle.
Ahonen kertoo, että varoja ohjataan omaan kalustohankintaan. Sillä pyritään varmistamaan, ettei VPK ole liikaa sidoksissa hyvinvointialueeseen, joka on huomattavasti karsinut rahoitusta eri tahoilta.
– Yhden hyvinvointialueen johtaja on jopa sanonut, että sopimuspalokunnat ovat turhia, ja ne joutaisi lakkauttaa. Hämeessä onneksi ollaan myötämielisiä, ja meitä on kiitelty työstämme. Ei vakinainen palokunta ehdi aivan kaikkeen, ja pieni kalusto silläkin on.
Aktiivisia palokuntalaisia Ahonen laskee VPK:ssa olevan noin viitisentoista. Kaikkiaan heitä on yli viisikymmentä. Keski-ikä on 30-40 vuotta.
– Nuorille harrastus on ilmainen, ja yhdistys maksaa varusteet. Tällöin eri tuloluokkien perheet pystyvät harrastamaan vapaapalokuntatoimintaa, ja siitä olemmekin saaneet nuorten huoltajilta kiitosta.
30-50 keikkaa
Sammutustehtävistä Ahoselle on jäänyt erityisesti Liesjärven turvesuopalo. Sitä sammuttamassa hän oli kaksi vuorokautta samoilla silmillä.
Ahonen kiittelee työnantajaansa myötämielisyydestä VPK-toimintaa kohtaan.
– Jos esimerkiksi on keikka ennen työpäivän alkamista, saan jäädä kotiin.
Vuosittain VPK:lle kertyy 30-50 keikkaa. Keväisin on tavallista, että maastopalot karkailevat.
Ahonen kehottaisikin maltillisuuteen.
– Jos maastopalovaroitus on annettu, ei pidä sytyttää avotulta. Lasku voi olla aikamoinen.
Teksti Leena Ruskeeniemi
Kuva: Tommi Ahosen kotialbumi
