Terveyttä taiteesta, hyvinvointia kulttuurista

Rahan perässä mennään. Valtaa käytetään omaksi eduksi. Kova linja kasvattaa. Oma vikasi, jos et pärjää. Kumpaa näillä periaatteilla Suomeen halutaan, hyvinvointia vai pahoinvointia? Vastaus riippuu kaiketi siitä, kumpaan ryhmään kuuluu, hyvinvoiviin vai pahoinvoiviin. Ja sitten on se suurin joukko siinä välillä. Asia on myös kulttuurikysymys.

person performing heart hand gesture

Forssan seudulla on viime aikoina käyty aktiivista ja välillä kiivastakin keskustelua siitä, mikä on kulttuurin ja sen osana taiteen merkitys. Pitkään on tehty valtakunnallisesti tutkimusta ja työtä tiedon levittämiseksi siitä, että taiteella on suuri vaikutus terveyteen sen lisäksi, että taiteella on oma itseisarvonsa. Mitä se sitten käytännössä on?

Olemme oppineet jo paljon hyvinvoinnin lähteistä, mutta edelleen pulpahtelee uusiakin. Tai eivät ne aina ole niin uusiakaan, emme vain aina huomaa niitä monia ilon lähteitä, joita ympärillämme on tarjolla. Kiireen ja tehokkuuden elämäntapa saattaa jättää varjoonsa taiteista nauttimisen kulttuurin. Käytännön hyviä esimerkkejä on jo paljon.

Musiikin ja aivojen yhteistyö

Kulttuurista ja taiteesta löytyy jokaiselle sopiva hyvinvointia ja terveyttä huoltava toimintamuoto. Kuoroissa laulavat tietävät, miten yhteisen sävelen löytyminen tuo koko kuorolle ja myös yleisölle hyvän mielen. Ruotsissa ja Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan kuorolaulua harrastavat elävät pitempään kuin ne, jotka eivät ole mukana kuorotoiminnassa. Laulaminen sinänsä on fyysisesti hyvä hengitysharjoitus, mutta hyvää oloa lisää myös kuoroharrastukseen kuuluva yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys.

Musiikki huoltaa aivojamme. Aivotutkija Minna Huotilainen on todennut, että ”jo pari minuuttia kestävästä mielimusiikin kuuntelemisesta seuraava kognitiivisten taitojen virittyminen voi kestää jopa tunnin ajan”. Kognitiiviset taidot ovat tärkeitä tiedon käsittelyn taitoja, oppimisessa ja työelämässä välttämätöntä osaamista.

Taiteen taikaa työelämässä

Erilaisten hankkeiden kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia tutkimustulosten kanssa. Työhyvinvoinnin parantamisessa on kokeiltu kaikkia taiteen lajeja joko yhteen tai kahteen taidemuotoon keskittyen tai ottaen käyttöön lähes koko taiteen kirjo. Mukana olleista moni työntekijä ja esimies on löytänyt itsestään ja yhteisöstään aivan uusia ominaisuuksia, joiden avulla yhteistoiminta on parantunut ja työ on luistanut aikaisempaa sujuvammin.

Esimerkiksi aikuisten sosionomiopiskelijoiden kanssa kokeiltiin oman työelämäkerran kirjoittamista. Työelämäkerta jäsentyy useimmilla laajennettuna CV:nä, josta puuttuvat omaelämäkertaan sisältyvät sukuun, perheeseen ja muuhun työn ulkopuoliseen elämään liittyvät asiat. Kirjoittaminen on oma kertomisen lajinsa ja kerrottu kokemus on yhteinen kohtauspaikka. Jokaisessa yksilöllisessä kokemuksessa on myös aina jotain yhteistä, mikä synnyttää yhteisöllisyyttä.

Kolmen pienryhmäkodin taiteen vuoteen sisällytettiin erilaisia taidelähtöisiä toimintoja. Niihin kuului mm. taidetyönohjaus tavallisen työnohjauksen tilalla. Tavoitteena oli tuoda työntekijöitä kiinnostavia taidemuotoja, että he voisivat reflektoida taiteen avulla omaa työidentiteettiään sekä käsitellä työhönsä tai työyhteisöönsä liittyviä vaikeita tunteita. Taidealoina olivat valokuvaus, draama ja kuvataide. Taidetyönohjauksen vaikutukset olivat merkittävät, siten saavutettiin syvällinen vuorovaikutus ja uusi innostus, joka levisi myös yksiköiden asiakkaille ja arkeen.

Taide vaikuttaa

Alusta lähtien Terveyttä kulttuurista toiminnassa mukana ollut ja aiheesta väitöskirjansa tehnyt Hanna-Liisa Liikasen mukaan on neljä tapaa, joilla taide vaikuttaa ihmiseen. Ensimmäinen on se, että taide elämyksenä ja nautintona on osa ihmisen luontaisia tarpeita, toiseksi taide vaikuttaa ihmisen koettuun terveyteen ja jaksamiseen myönteisesti. Tutkimusten mukaan taide- ja kulttuuritoiminta parhaimmillaan kuntouttaa ja parantaa potilaita myös fysiologisesti. Kolmas taiteen tapa vaikuttaa on yhteisöllinen ja sosiaalinen. Neljäs taiteen vaikutus näkyy elin- ja toimintaympäristössä viihtyisyytenä ja virkistyksenä.

Merja Isotalo

Mielipidekirjoitukset osoitteella toimitus@kotiseutulainen.fi. Maksimipituus 1000 merkkiä.

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun