Forssan Mieskuoro 80 vuotta: Mukavaa laulumeininkiä miesporukassa
Forssan Mieskuoro ry perustettiin tammikuun 25. päivänä vuonna 1945. Alkuperäisiä kuorolaisia yhdisti laulamisen ilon lisäksi se, että edellisenä vuonna he olivat palanneet sodasta. Tosin alkuaikoina kuorossa lauloi monenikäisiä miehiä.
Liikkeelle lähdettiin suurella joukolla. Ensimmäisenä vuonna laulajia oli peräti kuusikymmentä. Kuoron ensimmäiseksi taiteelliseksi johtajaksi saatiin Sulo Saarits, joka kuitenkin muutti Tampereelle jo vuonna 1947.
− Alkuvuosina toiminta oli isoa, kun kuorolaisia oli parhaimmillaan noin kahdeksankymmentä. Sillä tasolla pysyttiin vielä 50- ja 60-luvuillakin, kuoron tiedotussihteeri, ykkösbasso (I basso) Aarne Kurppa kertoo.
Ohjelmistossa oli paljolti klassisia sävellyksiä esimerkiksi Jean Sibeliukselta, P.J. Hannikaiselta ja Toivo Kuulalta. Omaksi tunnariksi saatiin Ahti Sonnisen sovittama Forssan Pojat -laulu.
Pian toimintansa aloitti myös kvartetti, ja 8-13-vuotiaiden poikakuorokin toimi vuodet 1954-1962.
Mieskuoron pohjoismainen yhteistoiminta käynnistyi 50-luvulla. Laulamassa käytiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Unkarissakin forssalaislaulajat esiintyivät pari kertaa ja Yhdysvalloissa ja Kanadassa he vierailivat vuonna 1990.
Joukko pienenee
Aarne Kurpan houkutteli aikanaan mieskuoroon Paavo Mattila, joka oli kuullut, että Maatalouden tutkimuskeskuksessa oli töissä yksikönjohtaja, joka järjesteli yhteislaulutilaisuuksia ja esiintyi niissä itsekin.
Kurppa on vuosien mittaan nähnyt kuoron kutistuvan. Viimeisimmästä, Ranskaan suuntautuneesta ulkomaanreissustakin on aikaa jo kymmenen vuotta.
− Ikä ja terveydentila on karsinut porukkaa, ja nyt meitä on noin seitsemäntoista aktiivista kuorolaista, joista ehkä kolme on alle seitsemänkymppisiä. Määrä on sellainen, että jos se vielä paljon pienenee, kivijalka murenee, kun eri ääniin ei ole tarpeeksi laulajia, Kurppa pohtii.
Forssan kauppalan ja Forssan kaupungin nimeä kantanut kuoro pelkisti nimensä Forssan Mieskuoroksi vuonna 2017 ja pääsi myös osaksi Wahren-opistoa.
Erikoisempi tapa kattaa kustannukset
Samalla kuoron taiteellisen johtajan palkkaus siirtyi opistolle. Harjoitussalin ja toimistotilan kustannuksista kuoro vastaa edelleen itse.
− Alkuaikoina pystyimme kattamaan kuluja pitkälti esimerkiksi jäsenmaksuilla, kun väkeä oli paljon. Lisäksi teimme aiemmin Worssasta poijaat -julkaisua, johon myimme mainoksia. Tulonhankinnan kannalta olennaisimpia ovat kuitenkin olleet Sota-ajan laulut -konsertit, joita pidimme eri paikkakunnilla peräti 72 vuosina 1994-2007. Esiinnyimme jopa Finlandia-talossa.
Yhtenä tulonlähteenä on ollut ja on edelleen Forssan ja lähikuntien seurakunnille tarjottava hautausapu. Jos vainajan omaisista ei löydy riittävästi kantajia, kuoron miehiä voi pestata tehtävään.
Laulu karsii tittelit
Kun Aarne Kurpalta kysyy, mikä kuorolaulussa kiehtoo, vastaus tulee nopeasti.
– Neliääninen laulaminen ei ole ihan helppoa, vaan hyvinkin haasteellista. Onnistumisesta tulee hyvä olo, ja meidän porukassamme meno on mukavaa. Tittelit jäävät pois, kun lauletaan ja kaikki tekevät parhaansa, Kurppa kertoo.
Nyt miehet treenaavat jo juhlakonserttiaan varten viime syksynä kuoronjohtajana aloittaneen Sanna Mansikkaniemen kanssa. Konserttiin saadaan mukaan myös entisiä johtajia kuten Olli Salomäenpää, Antti Korko ja Outi Aro-Heinilä.
– Konserttiohjelmassa on muutama tyypillinen mieskuorolaulu ja odotettavissa on huomionosoituksia Suomen Laulajien ja Soittajien Liitosta (Sulasol) kuten myös paikallisilta toimijoilta. Ohjelmaan on mahdollisesti tulossa myös jotakin käsiohjelmaan merkitsemätöntä. Yleisölle tarjoamme kakkukahvit.
Forssan Mieskuoron 80-vuotisjuhlakonsertti Forssan Työväentalon musiikkisalissa toukokuun 3. päivänä klo 17.
