Äpärästä tuli olympiavoittaja ja rakastettu artisti

Susiparin äpärä. Sellaiseksi Nokialla vuoden 1915 maaliskuun 8. päivänä syntynyt lapsi määriteltiin. Pieni poika kastettiinkin vasta neljä vuotta myöhemmin. Surkeista lähtökohdista huolimatta hänestä tuli Tapio Rautavaara, kansan rakastama karismaattinen laulaja, näyttelijä ja olympiavoittaja.

Tapio Rautavaara vastasi Eija Komun maaliskuussa 1979 lähettämään ihailijakirjeeseen ja liitti mukaan kuvan itsestään. Saatesanoiksi kuvan taakse Rautavaara on kirjoittanut: ”Se, joka tyhjään tähtää, ei koskaan ammu harhaan.” Kuva: Eija Komun kotialbumi.

– Tapsan isä Heikki Kerttula ei alun alkaenkaan paljon kotona ollut ja lähti pian kokonaan omille teilleen. Yksinhuoltajaksi jäänyt Hilda-äiti vaikeni siitä, miten suhde syntyi ja päättyi, somerolainen filosofian tohtori Eija Komu kertoo.

Tuohon aikaan avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli helppo kohde.

Keppejä heitellyt riisitautinen

Koulussa opettaja kysyi, onko Tapion äiti naimisissa ja montako sormusta äidillä on. Kun poika vastasi, että sormuksia on yksi, luokkatoverit saivat aiheen ilkkumiseen.

Rautavaaran lapsuus oli köyhää aikaa. Hilda teki töitä ompelijattarena ja kiersi sitä myöten talosta taloon tarjoamassa osaamistaan. Välillä pieni perhe kävi asumassa Helsingissä, kunnes palasi taas Tampereelle.

– Niin ikään Tampereen Tammelan kansakoulussa opiskellut kirjailija Anni Polva on kertonut muistaneensa Tapsan keppiä heittelevänä poikana.

Aluksi keihääseen tarttui nuori poika, joka oli saanut riisitautidiagnoosin. Lääkäri kehotti aliravitsemuksesta kärsinyttä Rautavaaraa aloittamaan urheilun, sillä muuten tulee kuolema.

– Kuolemanpelko teki urheilijan nuoresta, joka oli nälkäänsä välillä varastanut Tammelan torilta ruokaa.

Teini-ikäisenä Tapio Rautavaara hankki toimeentuloa äidilleen ja itselleen lehtipoikana, joka myi junissa luettavaa matkustajille. 30-luvun lama-aikana hän paiski töitä sepelityömaalla ja uittopoikana metsätöissä.

Jälkimmäisestä pestistä kertoo Rautavaaran Iltalaulu tukkikämpällä eli Nuku, Antti Mannakorpi.

Äpärästä tuli olympiavoittaja ja rakastettu artisti | Kulttuuri | Kotiseutulainen
Eija Komu kertoo Tapio Rautavaaran elämästä ja tuotannosta, lyyrinen tenori Kimmo Hovila laulaa rakastetun artistin sävellyksiä. Kuva: Olli Salomäenpää.

Tapsa, Esa ja Reino

– Pula-aika oli nöyryyttävää köyhille. Raskaimmat työt teetettiin työttömillä pennien korvausta vastaan, Eija Komu kertoo.

Ennen kuin nuoresta miehestä tuli kansan rakastama laulaja ja näyttelijä Tapio Rautavaara, hänen piti vielä taistella kotimaansa puolesta rintamalla.

Rautavaara lähti epäröimättä talvisotaan, mutta jatkosodassa hän empi vanhalla rajalla monen toverinsa lailla. Sieltä hän kirjoitti äidilleen: ”Mitäs poikas tekee?” Äiti kehotti käyttämään omaa harkintaa, mutta sanoi, että ellei poika mene, hän joutuu vankileirille ja kuolee sielläkin. 

– Jatkosodan aikana Karhumäen kaupungissa toimi Maaselän radio, jonka juontajaksi Rautavaara sittemmin pyrki ja pääsi. Tapsa kutsui rintamalla viihdytyskiertueilla olleita esiintyjiä mukaan.

Rintamakiertueista rakentui sotien jälkeen 40- ja 50-luvuilla suosittuja iltamia, sillä kansa janosi viihdettä. Sitä tarjoili laulava kitaristi Rautavaara yhdessä hanuristi Esa Pakarisen ja sketsinikkari Reino Helismaan kanssa.

Sodasta sinänsä Rautavaara vaikeni julkisuudessa. Se ei ollut ylpeyden aihe.

Sotien jälkeen Tapio Rautavaarasta tuli rakastettu filmitähti.  193-senttinen, komea mies hurmasi naisia niin valkokankaalla kuin katsomoissakin. Hän esiintyi kaikkiaan 22 elokuvassa.

Ensilikistäjä Lontoon olympialaisissa

Julkisuuskuvaansa näyttelijänä Rautavaara suhtautui itseironisesti.

– Hän ei katsonut olevansa romanttisten elokuvien ensirakastaja, vaan ensilikistäjä, Eija Komu kertoo.

Rautavaarasta tuli myös olympiavoittaja. Nuoruusaikaisesta kuolemanpelosta kuoriutui huippu-urheilija, joka treenasi ahkerasti jo sota-aikana.

– Toimiessaan OTK:n myllyssä varastomiehenä Tapsa otti työstään vapaata ja keskittyi Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin, joissa hän voitti kultamitalin keihäänheitossa. Kaksi vuotta aiemmin hän oli sijoittunut pronssille Oslon EM-kisoissa. Tapsa oli myös jousiammunnan joukkuemaailmanmestari Brysselistä 1958.

Liikuntaan päättyi myös Tapio Rautavaaran elämä. Syyskuun 24. päivänä vuonna 1979 hän liukastui Tikkurilan uimahallissa ja löi päänsä. Seuraavana yönä Rautavaara kuoli kotonaan aivoverenvuotoon.

Sydämellinen jättiläinen

Filosofian tohtori Eija Komun luento Tapio Rautavaara: sydämellinen jättiläinen Someron kirjastossa 19.3. klo 17.30. Tenori Kimmo Hovila laulaa Rautavaaran sävellyksiä ja toimii tiskijukkana.

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun