Nuutajärven lasiseminaarissa korostui koulutus, yhteistyö ja kansainvälisyys

Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiö järjesti lasialan tulevaisuusseminaarin perjantaina 24.2. Lasikylässä järjestetty ja suorana lähetetty seminaari oli osa Nuutajärven 230-vuotissyntymäpäiväviikonlopun ohjelmaa. Seminaaria on katsottu paikan päällä ja ruudun ääressä helmikuun loppuun mennessä yhteensä noin 450 kertaa.

Kuuma kylä, villi kokeilija -seminaarin ensimmäinen paneeli käsitteli Nuutajärven Lasikylän historiallista merkitystä. Kansainvälisyys on näkynyt Nuutajärvellä jo 1850-luvulta lähtien. Saksalaissyntyinen G. F. Stockmann saapui talousasiantuntijaksi Nuutajärvelle vuonna 1852. Melko nopeasti hän siirtyi Helsinkiin aluksi myymään Nuutajärveen lasia ja myöhemmin vähän muutakin, kertoi tutkija Kaisa Koivisto.

Myymälästä kehittyi Stockmannin tavaratalo. 1850-luvulla lasitehtaan omisti Adolf Törngren. Hän teki Nuutajärvestä kansainväliset mitat täyttävän lasitehtaan. Koko nykyinen vanha arkkitehtuuri on Törngrenin ajalta. Hän halusi tehdä miljööstä mieluisan keskieurooppalaisille lasinpuhaltajille, joita kylään rekrytoitiin, kertoi vapaa kirjoittaja Marja-Leena Salo.

Wärtsilän aika 1950-luvulta lähtien nosti Nuutajärven maailmanmaineeseen, kun Kaj Franckista tuli tehtaan taiteellinen johtaja, ja tehtaalla alkoivat työskennellä mm. Saara Hopea ja Oiva Toikka.

Wärtsilästä muodostui paikkakunnan pelastaja, ja Nuutajärvellä alkoi kokonaan uusi aika, totesi Koivisto.

1950-luvulta alkaen Nuutajärvelle on ollut ominaista ennakkoluulottomuus: uniikkien lasiesineiden valmistus, rohkea värien käyttö ja filigraanilasi. Nämä ovat nuutajärveläiselle lasille leimallisia ominaisuuksia edelleen.

Katse tulevaisuuteen

Toinen paneeli keskittyi lasialan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

Muotoilija, taiteilija Markku Salo näki lasialan elinvoiman lisääntymisen kannalta kaksi merkittävää etappia: Nuutajärven lasikoulun perustamisen 30 vuotta sitten ja lasialan ammattilaisyhdistys Lasikomppanian perustamisen 20 vuotta sitten. Ennen Lasikomppaniaa tilanne oli suoraan sanottuna surkea. Lasialalla toimi vain vähän itsenäisiä tekijöitä. Tilanne on mennyt elinvoiman suhteen hurjasti eteenpäin.

− Komppanian perustamisvuonna meitä oli 12 tekijää, ja nyt jäseniä on 17. Milloin tulee 100 tekijää täyteen? kysyi lasinpuhaltaja, taiteilija Alma Jantunen, joka toivoi nopeampaakin kasvua,

Yhteistyö nousi yhdeksi seminaarin pääteemoista. Muotoilija Kirsti Doukas korosti yhteistyön merkitystä innovaatioiden kehittymisessä.

− Innovaatioihin tarvitaan tilaa ja aikaa kehitystyölle sekä useampia tekijöitä.

Koulutuksessa yhteistyötä tehdään oppilaitosten kesken. Tuotemuotoilijat ovat tekemisissä Ammattiopisto Tavastian Nuutajärven kampuksen lasialan opiskelijoiden kanssa esimerkiksi vierailujen ja yhteisten projektien kautta.

− En tunne yhtään muuta alaa, jossa yliopistokoulutus ja ammatillinen koulutus olisivat näin läheisessä yhteistyössä, totesi Jouni Haajanen, Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja.

Haajasen mukaan lasialan koulutus tuottaa Tavastialle tappiota, mutta sitä halutaan jatkaa, sillä se nähdään arvokkaana.

Mainittujen henkilöiden lisäksi paneelissa keskustelivat Nuutajärven lasitehtaan entinen isännöitsijä Göran Andersson, ja  entinen tiedottaja Päivi Jantunen sekä muotoilija Harri Koskinen. Paneeleja moderoivat toimittaja Pia-Maria Lehtola ja Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön hallituksen jäsen Riitta Huuhtanen.

Seminaari on nähtävillä Nuutajärven Lasikylän Youtube-kanavalla. Nuutajärven Lasikylän 230-vuotisjuhlavuosi jatkuu. Juhlavuoden tapahtumat: nuutajarvi.fi.

Teksti: Maiju Viitanen, kuvat: Hannakaisa Pekkala.

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun