Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 3 vuotta sitten.
Merkittävä taululahjoitus
Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiö on saanut merkittävän lahjoituksen, kun aikoinaan Karkkilassa asunut Raija Aavakangas halusi lahjoittaa säätiölle neljä Ilmari Huitin taulua.
Raija Aavakankaan taululahjoituksen otti vastaan Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti. Hannun sylissä on Raija Aavakankaan oma muotokuva ja seinällä Pusulan Ahonpään siltataulu. Kuva: Margit Lumia.
Somerolla nykyään asuva Raija Aavakangas oli lukenut Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen julkaisusta uutisen Huitin Säätiöstä ja innostunut mahdollisuudesta saada omat taulunsa osaksi tätä kokoelmaa. Tällöin tauluja on mahdollisuus tulevaisuudessa asettaa laajemman kohderyhmän nähtäville.
– Raija Aavakankaan taulut täydentävät Huitin Säätiön kokoelmaa merkittävästi, toteaa hallituksen puheenjohtaja Hannu Huitti kiitollisena.
– Olemme erittäin iloisia myös siitä, että saimme talteen tietoja taulujen kohteista ja niiden aiemmista vaiheista.
Yksi lahjoitustauluista on Raija Aavakankaan muotokuva, jonka Ilmari Huitti maalasi kuolinvuonnaan 1960. Raija kertoi Huitin pyytäneen häntä mallikseen Aittamäen taiteilijakotiin, ja hän suostui sillä ehdolla, että mukaan ”esiliinaksi” tuli aluksi naapurista Katri Paanukoski. Myöhemmin Raija rohkeni istua maalattavana itsekseenkin. Kun taulu oli valmis, lahjoitti taitelija sen mallilleen, mutta kehyksistä hän veloitti hinnan.
– Puvun yksityiskohtien maalauksessa Huitti käytti kyllä taiteellista vapautta, sillä leningin pääntie oli todellisuudessa erimallinen, naurahtaa Raija Aavakangas.
Raija Aavakankaan muut lahjoitustaulut esittävät Vaskijärven kylän latoja (1946), Aittamäen ikkunasta Vaskijärvelle avautuvaa maisemaa (1956) sekä Pusulan Ahonpäässä sijainnutta siltaa (1952). Jälkimmäisen Raija oli saanut puolisonsa Kalevi Aavakankaan kanssa häälahjaksi vuonna 1952. Latotaulun Raija oli käynyt ostamassa äidilleen merkkipäivälahjaksi, kun taas Aittamäen ikkunamaiseman hän osti aviossa ollessaan omaan kotiinsa. Taulun taakse on ollut kiinnitettynä pieni pala kuvassa olleesta pöytäliinasta, mutta nykyään siitä on havaittavissa enää hitunen.
Karkkilassa varttunut Raija menetti isänsä Arvo Heleniuksen sodassa ollessaan 11-vuotias. Sotaleskeksi jäänyt äiti Laina rakensi omakotitalon Sudettiin, ja sinne muutti aikanaan myös Raijan Kalevi-puoliso. Högforsilla töissä käynyt pariskunta asui Karkkilassa muissakin osoitteissa, kunnes muutti Somerolle. Raija jäi leskeksi muutama vuosi sitten.
Ateneumin käynyt Ilmari Huitti kuvasi kotiseutuaan
Kustaa Ilmari Huitti (1897–1960) syntyi nykyisen Karkkilan, silloisen Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjän Vaskijärven kylässä. Ilmari Huitti pääsi nuorena kuvanveistäjä Alpo Sailan oppiin ja pian sen jälkeen opiskelemaan maalaustaidetta Ateneumiin. Hän valmistui sieltä ryhmänsä priimuksena 20-vuotiaana vuonna 1917. Ensimmäiseen näyttelyynsä hän pääsi osallistumaan jo samana vuonna Helsingissä. Ilmari Huitin tauluja on hankittu Ateneumin sekä useiden muiden taidemuseoiden kokoelmiin 1920-luvulta lähtien.
Huitin Säätiö vaalii taideperintöä
Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön tehtävänä on ylläpitää Huitin sille jättämää taidekokoelmaa sekä lisätä hänen taiteensa tunnettuutta järjestämällä näyttelyitä ja esittelemällä Huitin tuotantoa muutenkin. Kesällä 2021 Galleria Bremerin Huitti-huoneeseen asetettiin esille taiteilijan värikkäitä maalauksia teemalla Elä elämäsi hymyillen.
Huitin Säätiön keväällä käynnistämä Ilmari Huitin taiteellisen tuotannon laaja dokumentointiprojekti on poikinut jo yli 20 yhteydenottoa Huitin taulujen omistajilta. Projektin tarkoituksena on kerätä kuva-aineistoa Huitin maalaamista tauluista sekä niiden kohde- ja omistushistoriatietoja. Vaikka projekti on kestänyt vasta puolisen vuotta, putkahtaa jatkuvasti esiin sellaista Ilmari Huitin taidetta, jota ei ole aiemmin ollut esillä, kertoo projektia vetävä Huitin Säätiön sihteeri Margit Lumia.