Forssan Elävienkuvien Teatteri 120 vuotta
Forssan halki virtaavan Loimijoen vieressä sijaitsee maamme vanhin maaseutuelokuvateatteri Forssan Elävienkuvien Teatteri. Sattumat yleensä kuljettavat tapahtumia ja niiden kulkua muovaten historiaa, kuten joen virta savista joen rantapengertä. Ilman Forssaan syntynyttä tehdasyhdyskuntaa ei varmasti olisi myöskään Elävienkuvien Teatteria. Forssa tarjosi puitteet ja yleisön, tälle nykyajan keksinnölle.
Teatterin perustivat aikoinaan Forssaan taitelija Albert Lindfors yhdessä kartanonomistaja Karl Mayerin kanssa. Ensimmäinen näytös järjestettiin samalle tontille varta vasten elokuvateatteriksi suunnitellussa rakennuksessa joulukuussa 1906. Ensimmäisenä elokuvana nähtiin elokuva Ylioppilaan Kosto ja sitä seuraamassa oli tietysti täysi tupa.
Näin jälkikäteen ajateltuna teatterin rakentaminen Forssan kaltaiseen taantuvaan kaupunkiin tuntuu oudolta, mutta ei ollut sitä 1900-luvun alussa. Forssa eli vahvaa kehityksen aikaa ja vuonna 1909 Forssa oli Suomen kymmenenneksi suurin kaupunki 7500 asukkaallaan, joten kyllähän sen kokoiseen paikkaan yksi elokuvateatteri sopi. Kaupungin keskeisimpänä työnantajana toimineella Forssan tehtaalla oli kokoa, näköä ja vaikutusvaltaa ja se toi leivän monen paikallisen pöytään. Ensimmäinen sanomalehti, Forssan Sanomat, perustettiin vuonna 1904. Sosiaalidemokraattisen puolueen perustanut Suomen työväenpuolueen puoluekokous pidettiin Forssassa vuonna 1903. Kuuluisa venäläinen kirjailija Maksim Gorki kävi tapaamassa tuttaviaan Forssan seudulla vuonna 1906. Meno kaupungissa ja sen ympäristössä oli siis varsin eläväistä ja suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu Elävienkuvien Teatteri vain vahvisti tätä.
Albert Lindfors, taidemaalari ja elokuvamies
Albert Lindfors oli lunastanut taiteelliset kannuksensa maailmalta. Tutuksi oli tulleet niin Tukholman taideakatemia, kuin Vittin akatemia Pariisissa. Oppia Lindfors oli saanut myös Paul Gauguinin yksityisoppilaana yhdessä Pekka Halosen ja Väinö Blomstedtin kanssa. Hänen töitään oli näytteillä Pariisin Salongissa Pariisin vuosinaan 1894–1897, joissa hän tutustui myös suurta mielenkiintoa herättäneeseen keksintöön, elokuvaan, jonka Lumièren veljekset olivat esitelleen Pariisin Grand Caféssa 28.12.1895. Uuden keksinnön innostus levisi niin nopeasti, ettei siltä voinut välttyä Pariisissa kukaan. Elävät kuvat tekivät Lindforsiin suuren vaikutuksen.
Teatterin perustaminen Forssaan
Ennen pitkää Lindforsin mielessä alkoi itää idea elokuvateatterin perustamisesta, josta saaduilla tuloilla hän pystyisi elättämään perheensä samalla, kun voisi itse keskittyä maalaamiseen. Vuonna 1906 Lindfors aloitti isänsä kanssa rakennustyöt hankkimallaan tontilla Forssassa Loimijoen rannassa. Tontille rakennettiin sekä elokuvateatteri että asuinrakennus taiteilijan perheelle – Lindforsin omien suunnitelmien mukaan, jotka olivat rakennusteknisesti varsin edistykselliset. Loppuvuodesta 1906 työt saatiin valmiiksi ja Forssan Elävienkuvien Teatteri oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen maaseutuelokuvateatteri. Kesäaikaisin teatteri muuttui taiteilijan ateljeeksi, mutta talvikauden ajan se oli pyhitetty elokuvatoiminnalle.
Elävienkuvien Teatterissa esitettiin kymmenittäin, todennäköisesti jopa sadoittain elokuvia. Lindforsin sairastuttua vakavasti, teatterin vetovastuu siirtyi hänen vaimolleen Emilialle. Menestyksestä huolimatta ei Emilia jaksanut toimea harjoittaa, kun kotona oli sairas mieskin hoidettavana. Teatteri irtaimistoineen myytiin eteenpäin 1921 ja omistajanvaihdoksen myötä nimi vaihtui Forssan Kinoksi.
Albert Lindfors kuoli 62-vuotiaana 15.8.1922. Teatterin suosio pysyi verrattain korkeana aina äänielokuvan tuloon asti, kunnes silloinen omistaja Aleksi Anttila päätti vetäytyä alalta. Uusien koneiden ja äänilaitteiden hankinta oli liian kallista ja kun kaupunkiin oli tullut kilpaileva elokuvateatteri Ilves, päätti omistaja luovuttaa Elävienkuvien Teatterin tilat muuhun käyttöön 1930.
Teatterin muut toiminnat vuosien aikana
Elokuvateatterin toiminnan jälkeen teatteri toimi Forssan Salaman ensimmäisenä voimistelusalina. Salin korkeus antoi mahdollisuuden mm. telinevoimisteluun. Sodan jälkeen teatterin hankki omistukseensa Gino Dotti, muuttaen rakennuksen Lelu- ja soitinliikkeeksi. Rakennukseen tehtiin kunnostusta ja siihen rakennettiin toinen kerros, jossa toimi valokuvaamo. Vuosien aikana talossa on ollut mm. lelukauppa, kangaskauppa ja autoliike. Talo pysyi Dottien suvun omistuksessa vuoteen 1998, jolloin Ginon tyttären kuoleman jälkeen rakennus siirtyi Forssan kaupungille perintönä.
Teatterin uusi tuleminen
Monen paikallisen mielestä koko komeuden olisi voinut tuolloin laittaa matalaksi ja useassa muussa kaupungissa näin olisi todennäköisesti tehtykin, mutta forssalaiset aktiivit päättivät toisin.
Forssaan oli 90-luvun alussa perustettu Forssa Eläväksi ja Kauniiksi ry, missä pohdittiin ensimmäistä konkreettista mahdollisuutta kunnostaa Elävienkuvien Teatteri. Yhdistys saikin mahdollisuuden aloittaa rakennuksen korjaamisen talkoovoimin. Iäkkään talon kunnostaminen ei ollut mikään helppo tehtävä, koska rakennus oli päässyt vuosien saatossa todella huonoon kuntoon, eivätkä yhdistyksen suunnitelmat saaneet juurikaan tukea paikallisilta. Rahaa oli hankkeeseen niukasti käytettävissä ja töiden kulku perustui 20 talkoolaisen panokseen.
Talkoiden aikana mietittiin, millä hankkeelle saataisiin positiivista julkisuutta, jotta korjauksiin tarvittavat loppuvarat saataisiin kasaan. Koska teatteri oli toiminut alun alkaen mykkäelokuvateatterina, talkooporukka päätti kokeilla mykkäelokuvaesityksiä, sen enempää miettimättä filmien hankintaa ja esitystekniikkaa.
Koska rakennus ei ollut valmistunut, niin ensimmäiset Mykkäelokuvafestivaalit pidettiin teatterin vieressä olevalla nurmikentällä, Ryttylän Raamattuopistolta vuokratussa suuressa teltassa. Ensimmäiset festivaalit eivät olleet yleisömenestys, mutta sitä enemmän se oli onnistunut media tapahtuma, mikä sai valtavasti huomiota lehdistössä, sekä TV:ssä. Festivaalien saama huomio tunnustettiin myös Forssan kaupungin talolla, joka antoi teatterin kunnostuksen loppuun saattamiseen tarvittavat varat. Vuonna 2001 päästiinkin sitten vihkimään Forssan Elävienkuvien Teatterin toiminta uudelleen käyttöön 2. Mykkäelokuvafestivaaleilla. Kulttuuriministeri Suvi Linden vihki tuolloin teatterin uudelleen käyttöön.
Juhlavuoden ohjelmistoa
Elävienkuvien Teatterin 120 vuotisen historian kunniaksi Forssan Mykkäelokuvayhdistys järjestää ja on mukana eri tapahtumissa. Vuodenvaihdetta juhlistettiin lapsiperheiden ilotulituksella. Yhdistys oli mukana mm. Turkka Malin ”Uudet äänet” muistokonsertin järjestelyissä. Night Vision goes to Forssa tapahtumaviikko pidettiin maaliskuussa. Oopperaa ja Kino klassikko elokuvia oli alkuvuodesta ja niitä saadaan lisää myös loppuvuodesta. Elokuvaohjaaja ja Aaltoyliopiston dosentti Jouko Aaltonen piti esitelmän elokuvateatterien historiasta huhtikuussa ja samalla nähtiin elokuva Tunteiden temppelit. Elokuussa on sitten vuorossa 27. Mykkäelokuvafestivaalit teemalla ” Maailman ympäri”. Syyskuussa on tulossa luontoelokuvaviikko, jolloin teatterilla nähdään luontodokumentteja ja niiden tekijöitä. Lokakuussa on vuorossa Dokumentti elokuvaviikko. Dokumentteja ja niiden tekijöitä nähdään viikon jokaisena päivänä. Marraskuussa on vuorossa erillinen mykkäelokuvanäytös tanskalaisen mykkäelokuvan sankareista Majakka ja Perävaunu. Esitykseen kuuluu myös luento, jonka pitää samaisesta aiheesta kirjaa valmisteleva mykkäelokuvafestivaalien taiteellinen johtaja Kari Glödstaf. Vuosi tulee myös loppumaan lapsiperheiden ilotulitukseen.
Elokuvista ja tapahtumista saa parhaiten tietoa yhdistyksen www-sivuilta:
www.elavienkuvienteatteri.fi ja www.forssasilentmovie.com
