Forssan kaupungin talousjohtaja Timo Finning: Lähtötilanne on hyvä
Forssan kaupungin talousjohtaja Timo Finningin mielestä haastavinta hänen työssään on tasapainoilu niukkojen resurssien maailmassa. Kaikille ei voi tuottaa kaikkia palveluja. Kaupungin on hoidettava lakisääteiset tehtävät huolella ja sen lisäksi tulee huolehtia kaupungin elinvoimasta ja viihtyisyydestä. On kuitenkin asioita, joista Timo Finning ei ole valmis tinkimään ja ne ovat avoimuus, rehellisyys ja tasapuolisuus.

Kaupungin tehtävänä on järjestää kaupunkilaisille lakisääteiset peruspalvelut, jotka rahoitetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla sekä joistakin palveluista perittävillä asiakasmaksuilla. Suurin osa kuntien lakisääteisistä tehtävistä liittyy koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Lakisääteiset tehtävät vievät kaupungin budjetista suurimman osan. Kunnat voivat oman itsehallintonsa perusteella järjestää kuntalaisille myös vapaaehtoisia tehtäviä, jotka tyypillisesti liittyvät esimerkiksi vapaa-aikaan tai liikuntaan.
Elinvoimasta huolehtiminen on yksi kaupungin tärkeistä tehtävistä. Vaikka elinvoima on moninainen käsite ja pitkälti se luodaan yrityksissä ja elinkeinoelämässä, voi kaupunki edesauttaa elinvoiman kehitystä ylläpitämällä toimivia ja houkuttelevia palveluja kaupunkilaisille sekä ymmärtämällä yritysten tarpeita.
− Elinvoiman lisääminen on kaikille kunnille haastava tehtävä, mutta näen, että elinkeinoelämän tarpeiden huomioiminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi ja varautuminen ovat asioita, joiden tulisi olla mukana kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tähän asiaan seudun kunnissa on valmisteltu elinkeinopoliittista ohjelmaa, joka tulee päätöksentekoon kuntien valtuustoihin lähiaikoina.
Elinvoiman kannalta keskeistä on myös laadukkaat koulutuspalvelut.
− Toimiva oppilaitosyhteistyö niin Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän kuin Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on kaupungille tärkeää. Kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa vuosi vuodelta ja laadukkaiden koulutuspalvelujen myötä kaupunkimme yrityksille taataan kasvun edellytyksiä.
Kuntatalous muutoskohdassa
Vuosi 2023 oli kunnille vahva taloudellisesti, mutta Timo Finningin mukaan lähivuosina kuntatalous on vaarassa ajautua syvään epätasapainoon.
− Keskeisin syy tähän on kasvavat kustannukset yhdistettynä pieneneviin valtionosuuksiin ja heikkoon verotulojen kasvuun.
Kuntaliitto kysyi elokuussa kuntien talousjohtajilta, miten he näkevät kuntansa taloudellisen tilanteen. 210 kunnan talousjohtajaa vastasi kyselyyn ja vastaukset olivat varsin pessimistisiä.
− Kunnissa koetaan laajaa sopeuttamistarvetta ja myös isojen veronkorotusten tarve on hyvin yleistä. 80 prosenttia vastaajista arvioi, että kunnan talouden tila on vuoden päästä melko huono, huono tai erittäin huono. 90 prosenttia vastaajista arvioi, että kunnassa on tarve kohtalaisille tai huomattaville sopeutustarpeille ja noin joka toisessa kunnassa on tarvetta myös veroprosentin nostoon. Tilannetta kuvaa hyvin se, että yksikään 210 vastaajasta ei nähnyt mahdollisuutta laskea kunnallisveroprosenttia.
Keskimääräinen kunta
Forssan tilanne vastaa aika hyvin keskimääräistä suomalaista kuntaa ja talouden sopeuttaminen on edessä. − Ensi vuoden talousarvion valmistelu on edennyt hyvässä yhteistyössä päättäjien ja valmistelijoiden kesken. Kaupunginvaltuuston antaman suunnitteluohjeistuksen perusteella on valmisteltu miljoonan euron sopeutustoimia, minkä lisäksi kaupunginvaltuusto joutunee päättämään veronkorotuksesta marraskuun kokouksessaan.
Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sopeutustoimien vaikutukset kaupunkilaisten arkeen pystytään pitämään melko maltillisina.
− Usein mietitään, että mistä voisi sopeuttaa tai mistä ei. Varmasti kaikesta voi jossain määrin sopeuttaa, mutta ihan puhtaasti talousarviota tutkimalla ymmärtää nopeasti, että sivistystoimi on niin suuri osa kaupungin budjettia, että merkittävimmät sopeutukset tulevat väistämättä koskemaan sivistystoimea.
Maltilliset investoinnit
Ensi vuodelle suunnitellut investoinnit ovat pääsääntöisesti normaaleja infraa ylläpitäviä investointeja. − Kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen myös Vesihelmen peruskorjauksen. Peruskorjauksen alustava kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoituksen näkökulmasta Forssalla on hyvä tilanne, sillä ennen hanketta kaupungin velka asukasta kohden on noin 2300 euroa, mikä on selvästi maan keskiarvon alapuolella.
Syntyvyyden ja valtionosuuden liitto
Forssalle vuosi 2023 oli poikkeuksellinen, sillä kaupungin väkiluku kasvoi pitkästä aikaa pitkälti maahanmuuton seurauksena. Tosiasia on kuitenkin se, että syntyvyys on voimakkaassa laskussa koko Suomessa ja vuonna 2023 syntyi vähiten lapsia koko mittaushistorian aikana.
− Tämä asia tulee vaikuttamaan myös Forssaan ja meidän on syytä varautua oppilasmäärän laskuun. Valtionosuusjärjestelmän yksi ominaisuus on sen kiinteä yhteys alle 16-vuotiaiden määrään. Toisin sanoen, vaikka meillä tulee olemaan vähemmän lapsia ja nuoria palveluiden piirissä, käytettävissä ei ole kuitenkaan enemmän resursseja lasta kohden, koska valtion antama rahoitus muuttuu lapsimäärän suhteessa.
Syntyvyyden lasku ja kaupungistumisen trendi ovat eriyttämässä kuntia. Suomessa on muutamia kasvavia isoja kuntia, joissa on suuria investointitarpeita lakisääteisten palveluiden takaamiseksi. Toisaalta on suuri joukko kuntia, joissa joudutaan pohtimaan pienenevään palvelutarpeeseen sopeutumista. Kuntien rooli on myös muuttunut sote-uudistuksen jälkeen ja se tulee edelleen muuttumaan tulevan TE-uudistuksen myötä. Edellä mainitut asiat ovat olleet vaikuttamassa siihen, että valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset ovat vielä epävarmoja, mutta uudistus ei tule lisäämään kunnille jaettavaa rahamäärää.
TyöHäme aloittaa
TE-uudistus siirtää työvoimapalvelut valtion TE-toimistoilta kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025 alkaen. Forssa kuuluu samaan työllisyysalueeseen seudun kuntien ja Hattulan kanssa Hämeenlinnan toimiessa isäntäkuntana. Työllisyysalueen nimi on TyöHäme. Uudistuksen tarkoituksena on tuoda palvelut lähemmäksi asiakkaita.
− Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kuntien vastuu työllisyydestä ja työttömyysetuuksien rahoituksesta kasvaa huomattavasti, mikä on omiaan lisäämään kuntatalouden suhdanneherkkyyttä. Miten uudistus sitten tulee vaikuttamaan Forssan taloudelliseen asemaan. Sitä ei vielä voi tietää. Se kuitenkin tiedetään, että onnistuminen työllisyyden hoidossa on erittäin tärkeää useasta eri syystä.
Suhteellisen hyvin
− Kaupungin taloudesta tai kuntataloudesta puhuessa helposti unohtuu se, että meillä on asiat suhteellisen hyvin. Jäähallin vastavalmistunut peruskorjaus vahvistaa jo ennestään erinomaisia liikuntamahdollisuuksia. Forssa on panostanut liikunta- ja ulkoilupalveluihin selvästi maan keskiarvoa enemmän. Luokkakoot pärjäävät missä tahansa vertailussa ja meillä on moderni monitoimikeskus. Kulttuurin osalla meillä on hyvin toimivia palveluja kuten musiikkiopisto, kuvataidekoulu, Wahren-opisto, museo, kirjasto ja kirjastoauto.
Talouden realiteetit pakottavat päättäjät pohtimaan miten sopeudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja vähenevään valtion rahoitukseen.
− Koska lähtötilanteemme on hyvä, en epäile hetkeäkään, etteikö Forssa olisi jatkossakin elinvoimainen ja viihtyisä kaupunki, jonka tasapainoinen talous mahdollistaa hyvien palvelujen tuottamisen myös jatkossa.
Timo Finning on forssalainen
- Työskennellyt 3 vuotta kaupungin talousjohtajana
- Pitää työasiat töissä, vaikka ajatustyö jatkuu muuallakin
- Hoitaa kuntoaan padelinpeluulla
- Tietää, ettei asiat muutu murehtimalla