Veera Vähä-Heikkilä innostaa kädentaitoihin
Veera Vähä-Heikkilä aloitti elokuussa Jokiläänin kansalaisopistossa uutena tekstiilityön ohjaavana opettajana. Hän on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 2021 pääaineena käsityötiede. Sivuaineina hän on opiskellut myös kuvataidekasvatusta ja esi- ja alkuopetusta. Tämän lisäksi hän on käynyt sisustussuunnittelijakoulutuksen ja tehnyt töitä useamman vuoden sisustustekstiileiden ja varhaiskasvatuksen parissa.
− Olin innoissani löydettyäni ilmoituksen avoinna olevasta paikasta, sillä työ vaikutti itselleni täydelliseltä; se vastasi koulutustani, pääsisin opettamaan käsitöitä motivoituneille kurssilaisille ja tuomaan osaamistani opiston ja sen kunta-alueiden käyttöön laajemminkin. Maaseudun ja pienempien kuntien elinvoimaisuus on itselleni tärkeää, kertoo Veera Vähä-Heikkilä.
Hän tietää, että tällaisia paikkoja on harvoin auki; edeltäjä on ollut tässä työssä yli 30 vuotta ja tehtävään etsittiin nyt uutta opettajaa hänen jäätyään eläkkeelle.
Innostus jo yläkoulussa
Veera Vähä-Heikkilä on ollut kiinnostunut käsitöistä jo pitkän aikaa.
− Oma innostukseni alkoi erityisesti yläkoulun käsityötuntien innoittamana. Lukion jälkeen hain ainoastaan käsityöopettajan koulutuksiin ja monivaiheisten pääsykokeiden jälkeen pääsin suoraan opiskelemaan Helsingin yliopistoon, joka oli ensisijaisena toiveenani. Vuosikurssille otettiin opiskelemaan vain noin 30 opiskelijaa sadoista hakijoista.
− Hyvä, että lähdin opiskelemaan käsityöalaa, sillä tunne siitä, että tämä on oma juttuni, on vuosien aikana vain vahvistunut.
Veera Vähä-Heikkilä pitää paljon monista käsityötekniikoista, mutta erityisesti ompelu ja virkkaus ovat sellaisia, joita hän tykkää tehdä vapaa-ajallaankin.
− Käsityöt ovat yhtä aikaa työ, mutta myös harrastus. On tärkeää muistaa nauttia myös itse käsillä tekemisestä opettamisen lisäksi – toisaalta tämä innostaa kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja seuraamaan ajankohtaisia käsityöilmiöitä.
Veera Vähä-Heikkilän harrastuksia ovat myös sisustaminen, partio ja marttailu.
Minäpystyvyyttä ja flowta
Veera Vähä-Heikkilän opettamisen painopiste on pitkälti tiedon jakaminen, mutta toisaalta myös taidon säilyttäminen.
− Nykypäivänä ei ole enää itsestäänselvyys, että käsityötaidot olisi ollut mahdollista oppia kotona perheen jäsenten välittämänä. Myös käsityövälineiden omistaminen voi vaihdella ja kaikilla ei näitä ole, esimerkiksi vaikka ompelukonetta.
Lisäksi peruskoulussa tuntimäärät ovat rajalliset, jolloin nuoretkaan eivät välttämättä saa käsitöihin kuin pintakosketuksen syvällisemmän perehtymisen sijaan.
− Tällöin voi käydä niin, että innostusta ei synny, koska ei täysin edes ymmärretä, mitä kaikkea kädentaidoilla voidaan saavuttaa. Käsillä tekemisellä on merkitystä myös minäpystyvyyden muodostumisessa. Nykypäivän nopeatahtisessa arjessa hitaasti tehtävillä käsitöillä voidaan saavuttaa flow-kokemuksia ja keino rauhoittua.
Monta syytä, jatkuvaa oppimista
Opetus ja kurssit tapahtuvat pääosin iltaisin, mutta Jokiläänin kansalaisopistossa on tarjolla myös käsityökursseja päiväopetuksena. Opetusta on arkisin sekä vaihtelevasti viikonloppuisin.
− Työhöni kuuluu kurssien suunnittelua ja mainostamista, opettamista kursseilla, muiden tekstiilityön opettajien ohjaamista ja muuta yleistä opiston kehittämistyötä. Parasta työssäni ovat ehdottomasti kaikki kasvokkaiset kohtaamiset ja innostaminen käsillä tekemiseen.
Käsityökurssit ovat Jokiläänin kansalaisopistossa suosittuja ja niitä on tämän vuoksi myös tarjolla runsaasti. Osa käsityötekniikoista on suosittuja vuodesta toiseen. Näitä ovat esimerkiksi kudonta, lankatyöt ja tilkkutyöt, mutta joukossa on myös uutuuskursseja, kuten tuftaus, sormineulonta ja biovärjäys. Kursseille osallistuu kaikenikäisiä käsitöistä kiinnostuneita henkilöitä ja kurssin aiheella on toki myös vaikutusta osallistujien ikärakenteeseen. Osa opiston kursseista on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta he voivat osallistua vapaasti myös muille kursseille oman mielenkiintonsa mukaan.
Oppia, innostusta ja ihmisiä
Kursseille tullaan oppimaan uusia taitoja, mutta myös sosiaalisen ympäristön vuoksi. Kurssilta voi löytää samasta tekniikasta kiinnostuneita henkilöitä, tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa tietoa & tarinoita aiheeseen liittyen.
− Käsitöiden tekemisessä voi aina kehittyä eteenpäin ja katsoa toisaalta myös tuttuja asioita uusin silmin – koskaan ei ole valmis vaan aina on jotain uutta, jota haluaa lähteä tekemään. Myös opettaja haluaa opetella,
− Hallitsen monia tekniikoita, mutta muun muassa kinnasneulatekniikka on sellainen, jota haluaisin opetella/harjoitella enemmän.
Vaihtuvia trendejä
Käsitöiden tekemisessä on havaittavissa vaihtavia trendejä.
− Tällä hetkellä esimerkiksi kierrättäminen ja korjaaminen ovat pinnalla olevia asioita. Tämän voi huomata myös ympäristöä havainnoimalla; vinkkejä kierrätysmateriaalikäsitöihin on sekä lehdissä kuin myös sosiaalisessa mediassa reilusti ja lisää keksitään koko ajan. Tekstiileiden kierrätyksestä puhutaan paljon ja tämä näkyy myös vaatteiden kulutuksessa.
− Monilla on mielenkiintoa valmistaa itselleen kulutusta kestävä, omalle vartalolle mitoitettu ja mieluisa vaate ostamisen sijasta. Myös ajankohtaiset tapahtumat ja näyttelyt viestivät tästä, esimerkiksi Designmuseolla on tällä hetkellä näyttely FIX: Huolla ja korjaa.
Kierrätysmateriaalit ovat nykyään jopa oletusarvoisia ja niiden suhteen ollaan hyvin luovia. Käyttämällä kierrätettyä materiaalia säästetään materiaalin valmistamiseen liittyvissä päästöissä ja kulutuksessa, mutta samalla voidaan tehdä jotain ihan uniikkia, jolla on lisäksi tarina.
Edullinen vai kallis harrastus?
Onko käsitöiden tekeminen halpaa vai kallista? Löytyykö myös pienituloisille mahdollisuuksia?
− Sanoisin, että oman käsityöharrastuksensa kustannustason pystyy aika pitkälti itse määrittelemään. Materiaalivalinnoilla on iso merkitys käsityötuotteen lopullisten kustannusten määräytymisessä. Jos haluaa harrastaa käsitöitä, löytyy tekniikoita, joiden tekemiseen ei tarvita paljon erilaisia välineitä ja materiaaleja, jotta voi aloittaa.
Riskejäkin on. Tekeminen voi nimittäin viedä mennessään ja hetken päästä huomaakin omistavansa jo paljon materiaaleja ja välineitä.
− Käsityötarvikkeita on mahdollista hankkia paljon myös käytettynä, kun joku toinen myy eteenpäin itselleen tarpeettomaksi jääneitä materiaaleja. Nyt jo on olemassa useampi käsityötarvikkeiden kirpputori -sivusto ja kirpputoreilla sekä kierrätyskeskuksilla saatetaan tehdä tiloja tai paikkoja käsityömateriaaleja varten, jolloin niiden löytäminen on myös helppoa.