”Olkaa ylpeitä saavutuksistanne ja järjestäkää aikaa perheellenne”

Joonas Laaksonen on vuoden vanhan pikkupojan isä. Hän muistelee lapsen syntymän hetkeä ja sitä hämmennystä, kuinka niin pieni lapsi onnistui muuttamaan elämän arvoja sillä sekunnilla, kun hänet ensimmäisen kerran sain syliini.

Nimi: Joonas Laaksonen

Ikä: 34

Perhesuhteet: Vaimo, 1-vuotias lapsi,

2 kissaa ja hevonen

Ammatti: Rakennusmestari

Minkä ikäisenä ajattelit ensi kertaa, että olisi mukava tulla isäksi?

− Olen aina tiennyt, että haluan perheen ja lapsia.

Mikä on ensimmäinen ajatus, kun sait kuulla, että nyt siitä sitten tulee totta?

− Kyllähän se herkäksi veti.

Oliko odotusaika Sinusta pitkä vai menikö se nopeasti?

− Loppuviimein odotusaika meni suhteellisen nopeasti.

Olitko mukana synnytyksessä ja jos olit, niin mitkä olivat päällimmäiset tunnelmat lapsen synnyttyä?

− Olin mukana.  Aika rankka kokemus, eikä asiat menneet ihan odotusten mukaan, joten päällimmäiset tunteet olivat helpotus ja hämmennys. Helpotus siitä, että kaikki päättyi hyvin ja hämmentyneenä siitä, kuinka niin pieni lapsi onnistui muuttamaan elämän arvoja sillä sekunnilla, kun hänet ensimmäisen kerran sain syliini.

Ensimmäinen vuosi on takana, mitä kaikkea uutta olet oppinut?

− Käytännössä kaikki vauvaan liittyvä on ollut uutta, mutta vasta nyt todella tiedän, mitä huoli on.

Miten yhdistät työn ja perhe-elämän? Riittääkö mielestäsi tarpeeksi aikaa perheelle?

−  Työaika on ollut itselleni ennen lapsen syntymää aika häilyvä käsitys. Nykyään pyrin keskittymään kotona ollessani perheeseeni. Mielelläni viettäisin enemmän aikaa perheeni kanssa, mutta töiden ollessa pääasiassa pääkaupunkiseudulla ei siihen valitettavasti ole tällä hetkellä mahdollisuutta. Matkustan Forssa-Helsinki-Forssa väliä päivittäin, joten perheen yhteinen aika painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Miten teillä jakaantuu yöheräämiset ja vaipan vaihdot?

−  Olemme onnekkaita, ja saimme vauvan, joka nukkui ensimmäisinä kuukausinaan melkein 20 tuntia vuorokaudessa. Läpi yön nukutut unet helpottivat uutta arkea suuresti. Vaihtelua on kuitenkin mahtunut mukaan, sillä uusien taitojen oppiminen on mennyt lapsella järjestäen yöuniin. Vaimo on meistä se herkkäunisempi, joten hän reagoi nopeammin yöllisiin tilanteisiin ja on antanut minulle mahdollisuuden saada riittävän määrän unta myös työaamuina.

Vaippa vaihtuu molempien toimesta sujuvasti.

Minkälainen isä haluaisit pojallesi olla, kun hän kasvaa?

− Haluaisin olla tietynlainen esikuva ja opettaja, jotta pystyn tarjoamaan hänelle hyvät mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa.

Minkälaisessa Suomessa haluaisit kasvattaa lastasi?

−  Turvallisessa.

Minkälaisia asioita haluaisit opettaa lapsellesi – esimerkiksi omalta alalta? Esimerkiksi käden taitoja vai yrittämiseen liittyviä taitoja?

− Kädentaitoja, työmoraalia ja kykyä nauttia uusien asioiden oppimisesta ja halusta oppia niitä. Ei saa pelätä tekemistä, sillä yrittämättä ei voi onnistua.

Minkälainen on oma isäsi?

− Loistava isä, esikuva ja roolimalli. Ihminen, johon voin luottaa tilanteessa kuin tilanteessa.

MIllaisena näet isoisän tai papan roolin oman poikasi elämässä?

−  Pojallani on pappoja useammassa sukupolvessa. Jokaisella on oma, tärkeä rooli hänen elämässään. Omalle isälleni tämä on ensimmäinen lapsenlapsi, ja siksi varmasti erityinen.

Mitä elämänarvoja haluat opettaa pojallesi – onko sellaisia, jotka ovat siirtyneet Sinulle omalta isältäsi?

−  Periksiantamattomuutta, muiden ihmisten kunnioittamista, rehellisyyttä, ahkeruutta ja rohkeutta olla oma itsensä.

Mitä harrastat?

−  Kalastusta, golfia, rullakiekkoa ja jääkiekkoa taustahenkilönä sekä maalivahtina ja kodin pikkunikkarointia. Näistä kylläkin golf ja maalivahdinhommat ovat jääneet toistaiseksi suhteellisen vähälle ajalle.

Minkälaisia haaveita on tulevaisuuden suhteen, nimenomaan lapseen ja vaikka harrastuksiin liittyen?

−  Urheilu on aina ollut iso osa elämäämme, ja toivomme liikunnallisen elämäntavan periytyvän myös pojalle. Kalastus ja golf olisivat hyvää isä-poika -aikaa. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ovat jo nyt mm legot ja moottoriajoneuvot. En kuitenkaan aio painostaa poikaani harrastuksiin liittyen vaan haluan antaa hänelle mahdollisuuden valita harrastuksensa.

Harrastaako perheenne jotain yhdessä? Tai miten ylipäätänsä vietätte aikaa yhdessä?

−  Meillä on hevonen, mikä vaatii perheeltä panostusta. Myös omakotitaloasuminen vanhassa maalaistalossa suurine pihoineen pitää huolen, ettei ole ajankäytön ongelmia. Tenavauinti laittaa lauantait hyvin käyntiin. Myös penkkiurheilu ja kavereiden kyläily kuuluu perheen arkeen.

Minkälainen olisi mieluinen isänpäivä?

−  Kiireetön, saisi nauttia yhteisestä ajasta hyvää ruokaa unohtamatta.

Ja mitä haluat sanoa kaikille isille ja papoille?

 −  Olkaa ylpeitä saavutuksistanne ja järjestäkää aikaa perheellenne.

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun