“Makaronilaatikko pitää pintansa” – Tellervo Rämö muistelee vuosikymmeniä Forssan koulukeittiöissä
Vuosikymmenten aikana kouluruokailu on muuttunut paljon. Muutokset näkyvät niin ruokalistoissa, erityisruokavalioissa kuin siinäkin, miten ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan. Muutokset ovat tulleet tutuiksi myös forssalaiselle Tellervo Rämölle, joka teki pitkän työuran alueen keittiöissä.
Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuinen osa arkea ja hyvinvointia. Opetushallituksen mukaan maksuttomasta kouluruoasta säädettiin lailla jo vuonna 1943, ja vuotta 1948 pidetään maksuttoman kouluruokailun varsinaisena alkamisvuotena. Nykyisin kouluruokailun tehtävänä ei ole ainoastaan tarjota ravitsevaa ruokaa, vaan myös opettaa terveellisiä elämäntapoja, ruokakulttuuria ja hyviä ruokailutapoja.
Tellervo Rämö aloitti työnsä Forssan kaupungilla 6. huhtikuuta 1981. Vuosien varrella työpaikkoina ovat olleet muun muassa entinen Vasikkahaan päiväkoti, Yhteislyseo, Tölön koulu sekä vanhainkodit. Vuosien aikana työnantajankin nimi vaihtui useampaan kertaan: ensin Forssan kaupunki, sitten Forssan liikelaitos ja nykyisin Loimijoen Kuntapalvelut Oy.
Koulukeittiöiden arki muuttui vuosien varrella
Pitkän uran aikana myös koulukeittiöiden arki muuttui merkittävästi. Joissakin yksiköissä valmistetaan edelleen lisukkeita, kuten perunoita ja riisiä, mutta työ on muuttunut aiempaa enemmän ruokien vastaanottamiseksi, esille laittamiseksi ja tiskaamiseksi.
– Ennen ruuat tehtiin yksiköissä itse alusta asti yhteisten ruokalistojen mukaan. Nykyään lämpimät ruuat tulevat pääosin keskuskeittiöltä, Tellervo kertoo.
Aiemmin ruoka annosteltiin lapsille suoraan, mutta nykyään oppilaat ottavat ruokansa itse linjastoilta. Muutos näkyy myös työn rytmissä.
– Ennen oltiin enemmän kontaktissa lasten kanssa. Nyt aikaa menee enemmän purkamiseen, esille laittoon ja takaisin pakkaamiseen, Tellervo kuvailee.
Kasvisruoka ja toiveruokaviikot ovat tätä päivää
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet vuosien aikana paljon. Nykyisin erilaiset ruokavaliot ja allergiat näkyvät koulukeittiöiden arjessa vahvasti, ja toisinaan valmistetaan täysin yksilöityjä aterioita.
– Liharuokien menekki on vähentynyt ja kasvisvaihtoehdot ovat tulleet osaksi kouluruokailua. Ennen tarjolla oli käytännössä vain yksi ruoka. Myös maidon juonti on vähentynyt selvästi vuosien varrella, ja nykyään moni valitsee ruokajuomaksi veden, Tellervo kertoo.
Nykyisin oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa ruokalistoihin esimerkiksi toiveruokaviikkojen kautta. Suosioon ovat nousseet uudemmat ruoat, kuten tortillat, hampurilaiset ja ranskalaiset. Jopa sushia on toivottu kouluruoaksi. Silti osa klassikoista pitää edelleen pintansa.
– Makaronilaatikko, pyttipannu ja puurot ovat aina olleet suosikkeja vuosikymmenestä toiseen, Tellervo toteaa.
Kouluruokailussa huomioidaan nykyisin aiempaa enemmän myös erilaisia juhlapäiviä ja sesonkeja. Vappuna tarjolla voi olla munkkia ja simaa, laskiaisena laskiaispullia ja itsenäisyyspäivänä mokkaruutuja sekä mehua. Pienilläkin asioilla pyritään tekemään kouluruokailusta oppilaille mukava osa arkea.
Eläkepäivissä riittää edelleen tekemistä
Virallisesti eläkepäivät alkoivat 1.4.2026. Pitkästä työurasta Tellervolle ovat jääneet erityisesti mieleen hyvät työkaverit, joita hän kuvailee työn suolaksi. Vaikka varsinainen työura on jo pääosin takana, tekee Tellervo edelleen silloin tällöin keikkatöitä alueen keittiöissä. Eläkepäivät ovatkin täyttyneet uudenlaisesta arjesta ja tärkeästä roolista myös vapaa-ajalla.
– Nyt on tullut ihan uudenlainen työnkuva, kun on saanut lapsenlapsen, jonka kanssa saa viettää aikaa, Tellervo iloitsee.
Teksti: Pauliina Withanage, kuva: Tellervo Rämö kotialbumi
