Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 4 vuotta sitten.

Etätyökeskus nyt!

Forssa oli yli sata vuotta sitten yksi Suomen teollisen kehityksen edelläkävijöitä.

Axel Wahren perusti silloisen Tammelan Kuhalan kosken äärelle vuonna 1847 OY Forssan AB:n. Elettiin Venäjän vallan aikaa. Nykyisin aikakautta kutsutaan Suomen ensimmäiseksi autonomian ajaksi. Elämme tällä hetkellä kolmatta autonomian aikaa. Eräät historioitsijat ovat sitä mieltä, että ensimmäisen kerran Suomi on saavuttanut pikku hiljaa tilan, jota voidaan kutsua itsenäisyydeksi, osin Euroopan Unionin varjossa tai loisteessa.

Työ ja työn tekemiset moninaiset muodot ovat kautta historian olleet jatkuvassa muutoksessa. 1800-luvulla alkanut teollistamisen aikakausi ulottuu aina meidän päiviimme asti. Työ lienee käytyjen sotien ja uskontojen ohella eniten ihmisten ja kansakuntien todellisuuteen vaikuttanut tekijä. Forssaa ei luultavasti koskaan olisi syntynyt ilman tehdasta ja teollisuutta sekä suurta muuttoliikettä. Tehtaan perustivat, kehittivät ja rahoittivat ulkomaalaiset , tarjoten samalla tuhansille suomalaisille työn.

Teollisen aikakauden loppu, forssalaisen teollisuuden loppu, romahdutti Forssan identiteetin lähes täydellisesti. Totta, vorssalaisuuden muistot on olemassa, mutta yritys toistaa teollista Forssaa eivät koskaan tule onnistumaan. Viime vuosikymmenet on ollut jatkuvaa harhailua ja haparointia mikä olisi Forssan ja Lounais-Hämeen tulevaisuus. Vai onko hidas seutukunnan rapistuminen ja lama ainoa mahdollinen todellisuus?

Työ ja työn tekeminen on ollut nopeassa muutoksessa viime vuosikymmenet. Onko Lounais-Hämeessä ymmärretty mitä mahdollinen tulevaisuus on? Asuttuani yli kaksikymmentä vuotta useissa eri maissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, vastaukseni kysymykseen on ei.  Historian painolasti,  poliittisen ja taloudellisen ajattelun kyvyttömyys,  on ollut järkyttävän huonoa.

Suomi on selvinnyt, kiitos hallituksen ja kansalaisten kurinalaisen toiminnan, koronapandemiasta toistaiseksi parhaiten koko Euroopassa. Koronan aiheuttaman elämänmuutoksen yksi suuri seuraus on ollut voimakas etätyöskentelyn lisääntyminen.

Ehkä juuri tämä etätyö on seutukuntamme suuri pelastus ja mahdollisuus. Forssan seudun sijainti  Etelä-Suomen keskuksessa on aina mainittu ja todettu menestystekijäksi, mutta todellisuudessa tätä ominaisuutta ei ole koskaan onnistuttu perusteellisesti ja pitkäjänteisesti hyödyntämään.

Suurena poikkeuksena Kiimassuon alue, todellinen tulevaisuuden tekijä ilmastomuutoksen torjumisessa.

Nyt pitää ehdottomasti ottaa ajan merkit huolelliseen , rohkeaan ja ennakkoluulottomaan tarkasteluun. Kysymys kuuluu, miten tehdä Lounais-Hämeestä, lisättynä Loimaan ja Karkkilan seuduilla, Suomen tärkein etätyöalue. Tällä hetkellä Länsi-Suomessa asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Suurien kaupunkien, Helsinki, Tampere ja Turku, mahdollisuudet etätyöpaikkakuntina pitää haastaa.

Mitä on etätyö, mikä on sen ominaisuudet ja vaatimukset. Olemme vielä vailla todellisia kokemuksia. Miten etätyö tulee muuttamaan ihmisten elämää ja arkea? Varmasti muutos tulee olemaan suuri. Asiantuntijat pohtivat parhaillaan, että muutos saattaa olla suurempi kuin teollinen vallankumous aikanaan 1800-luvulla.

Miten esimerkiksi Forssan identiteetti muuttuu, jos ja kun tuhannet forssalaiset tekevät etätyötä?  Mikä saa nuoren lapsiperheen  muuttamaan Helsingistä Forssaan tekemään etätyötä? Ehdotan työryhmän, käsittäen koko seutukunnan , perustamista ja pohtimaan, miten voimme olla edelläkävijä. Lyhyesti, perusta luodaan monipuolisilla palveluilla, opiskelu- ja  koulunkäyntimahdollisuuksilla, terveys- ja sosiaalipalveluilla ja kulttuurilla. Huomatkaa, etätyöntekijä ei tarvitse työpaikkaa, hänen tarpeensa luo työpaikkoja, kuten myös turistit ja matkailijat.

Kykenevätkö poliittiset puolueet tällä seudulla yhteistyöhön? Aikamme suuret ja kasvavat ongelmat, ilmastonmuutos, pakolaisuus, eriarvoisuuden lisääntyminen, ja tällä hetkellä koronapandemia, eivät ole poistumassa. Ongelmat ovat globaaleja ja ratkaisut paikallisia. Siis make Lounais-Häme great again. 

Alpo Suhonen

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun