Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 3 vuotta sitten.
Delicious & fresh
Pouring Yogurt Fruits of the Forest, rich & creamy, Delisious & fresh, Produced with care, full of flavour, Premium Fruit Yogurt, Pure-Pak, 1kge.
Näihin toinen toistaan näyttävimpiin ilmaisuihin on aamupalatarpeisiin avaamani ja yhdessä Forssasta toimivista päivittäistavarakaupoista ostettu jugurttipurkki puettu. (tuotemerkin sensurointi, pilkut ja todennäköiset kirjoitusvirheet allekirjoittaneen)
Kotoistakin kieltämme sentään tuotepakkauksesta löytyy. Nimittäin lain ilmeisesti (ainakin kai vielä toistaiseksi) määräämänä tuoteselosteesta, jonka lukeminen edellyttää optiselta teholtaan varsin massiivisen näönvahvistuksen käyttöönottoa sekä kovaa auringonpaistetta tai muuta sitä vastaavaa valaistusta.
Päätelmä, jonka mukaan suomalaiset ovat sanomassa hyvästejä kielelleen vahvistuu vahvistumistaan. Mikä vastenmielisintä ja uskomattominta, näin tapahtuu aivan omasta takaa, kenenkään pakottamatta, täysin vapaaehtoisesti.
Tilanne, jonka parissa luulisi riittävän yhtä todellisena kuin tärkeydessäänkin yli kaiken muun hörhötyksen yltävää työsarkaa niillekin, jotka meuhkaavat suomalaisuuttaan kuin yksinoikeudelliset valtuudet asiaan itse itselleen pyhittäneinä. Suomalaisempaa puolustettavaa kuin suomen kieli kaikkine muualta tulleine lainoineen ei ole olemassakaan.
Kummallisuutensa iin päälle tässä niin sanotussa kehityksessä muodostaa matelijaksi heittäytyminen henkisiltä valmiuksiltaan maapallomme taantuneimmaksi itsensä tainnuttaneen ja yhä taantuvammaksi itseään tainnuttavan kieliryhmän edessä.
Asia, jota ei kourallinen kyseisen kieliryhmämaailman huippuyliopistojen älykköjä muuksi muuta. Varsinkaan, kun heistäkin määrällisesti merkittävä ja kyvyiltään yleisesti ottaen pystyvin osa on joutunut takomaan englannin päähänsä vieraana kielenään. Yhä useammassa tapauksessa kirjoitusmerkeistä alkaen.
Maailman 7,7 miljardista ihmisestä puhuu englantia äidinkielenään 500 miljoonaa eli seitsemisen prosenttia. Vastaavanlainen määrä on ilmoittanut tutkijoille osaavansa sitä vieraana kielenään.
Pelkästään kiinalaisia elää näin ollen maapallollamme enemmän kuin englantia osaavia tai sellaisiksi itsestään kuvittelevia yhteensä. Englanninkielinen maailma on saanut jo tähän mennessä ihmiskunnassa kielellään kohtuuttomuuksiin yltävän suvereniteetin, jota se ei ansaitse väestöllisellä osuudellaan eikä muillakaan perusteilla.
Oman kysymyksensä muodostaa heidän oma vieraiden kielten taitonsa. On lähinnä olemattomaksi luokiteltavaa luokkaa. Muut opetelkoon kielemme, jos sitä osaamattomia vielä jostain löytyy-ylimielisyys heijastuu heidän sivistystasostaan ja sen kehityssuunnasta päätellen sekä väestön yleisiin oppimishaluihin että –kykyihin.
Erkki Kuronen