Erilainen ja erityinen äitienpäivä

Moni viettää äitienpäivää muistisairaan äitinsä kanssa. Päivä on erityinen, mutta erilainen. On epävarmuuksia, varsinkin sairauden alkuvaiheessa, mikä olisi hyvä tapa viettää juhlapäivää, miten tekisi siitä äidille hyvän päivän.

Kanssamme muistiasiantuntija Tiina Leiskamo. Hän työskentelee Asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsissa, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:ssä. Muistiluotsi tekee yhteistyötä Forssan seudun muisti ry:n kanssa. Tiina Leiskamo on lähihoitaja, ohjaustoiminnan artenomi (AMK) 2016 ja opiskelee kulttuurihyvinvointia YAMKissa.

Äiti ei enää allakkaa hallitse.  Pitääkö muistaa äitienpäivä, vaikka äiti ei muista? Haluaisin tehdä juhlapäivästä hyvän päivän hänelle. 

Muistisairauksia on paljon erilaisia ja ne etenevät aina yksilöllisesti. Jokainen sairastunut on myös oma persoonansa, joten yksiselitteisiä, kaikille sopivia ohjeita on mahdotonta antaa.

– Muistisairauden alkuvaiheessa omatoimisuutta voi löytyä pitkäänkin, mutta pikkuhiljaa läheisten täytyy ottaa vastuulleen yhä suurempi osa asioiden hoitamisesta. Muistisairastuneen on vaikeata hallita kalenteria ja usein ajantaju heikentyy. Myös oma-aloitteisuuden lasku kuuluu sairauden kuvaan.  

Juhla- tai vierailupäivä kannattaa huolehtia ajoissa ikääntyneen kalenteriin, ja on suotavaa myös muistuttaa vaikka saman päivän aamuna. On tärkeää, ettei juhlittavalle tule paineita huolehtia ruuista tai vaikka siivoamisesta. Sosiaaliset tilanteet saattavat myös jännittää muistisairastunutta, sillä usein hän tiedostaa, ettei muista ja pelkää epäonnistuvansa jotenkin. 

Vaikka ei itse muista merkkipäiväänsä, juhlituksi tuleminen tuo tunnetta siitä, että on rakastettu. Tunnemuistissa onnellisuuden tunne voi säilyä pitkään, vaikka lähimuisti olisikin heikko. 

Vaihtelu virkistää

Haluaisin unohtaa päivittäiset rutiinit ja tehdä päivästä erilaisen. Äidille rutiinit ovat kuitenkin turvallisia. Olisiko parempi muuttaa vain hetki päivästä, vaikka lounas tai kahvihetki. Tekisi mieli viedä äiti ravintolaan – vai onko se  liian rasittavaa. Jos vieras ympäristö pelottaa.

Rutiinit tukevat muistisairastuneen arkea, mutta vaihtelu virkistää! 

– Toki on tärkeätä huolehtia juhlapäivänäkin, että lääkitykset tulee ajallaan ja tarvittaessa pääsee huilaamaan. Sairauden edetessä voimat voivat paremmin riittää siihen, että vain osa päivästä, kuten juuri vaikka lounas tai kahvit on juhlan aikaa. 

Ruokailu ravintolassa voi olla ihana, juhlallinen hetki!  

– Varsinkin, jos se on ollut  mieleistä sairastuneelle aiemminkin. Ravintolaa valitessa kannattaa huomioida paikan esteettömyys. Menusta on hyvä löytyä tuttua tai perinteistä ruokaa, sushi tai hampurilainen ei välttämättä ole kaikille ikäihmisille se paras valinta. Ravintolaksi kannattaa valita rauhallinen eikä kovin meluisa paikka. Muistisairauksiin kuuluu vireystilan laskua varsinkin iltaa kohti, joten  käynti voi olla parempi toteuttaa päivällä. 

Turvallista ilmapiiriä toki luo tutut ihmiset, jotka kannustavat ja neuvovat. Juhlahetken  voi viettää myös kotona noutoruuan parissa. Jos juhlijoita on paljon, vierailut pienemmillä porukoilla ja useampana päivänä on todennäköisesti toimivampi ratkaisu. 

Menneitä muistellen

Onko hyvä tai sopivaa muistella menneitä äitienpäiviä? Katsella vanhoja äitienpäiväkortteja, vanhoja valokuvia? Tarjota kahvia hänen ruusukahvikupistaan, joka oli aina juhlissa käytössä.   Vai tekeekö se kipeää? Saanko herättää vanhoja muistoja esimerkiksi makuja – äidillä oli omat herkkunsa, suklaakääretorttu ja vohvelit.   Sitäkin mietin, että onko parempi, että puhutaan äidin muistissa olevista asioista vai pitääkö muistia herättää tämän hetken asioihin. Joskus äiti sotkee ihmiset, tytär muuttuu siskoksi, poika veljeksi – pitääkö oikaista vai ei.

– Muistisairaus vie pikkuhiljaa lähimuistia, mutta lapsuuden ja nuoruuden muistot nousevat voimakkaina ja elävinä mieleen. Muistelu vanhojen valokuvien ja musiikin sekä tuttujen esineiden ja makujen kautta on erittäin suotavaa!   

Muistisairastunut ei välttämättä hahmota tätä päivää, vaan menneet vuodet ja muistot nousevat vahvemmin esiin. Joskus muistot voivat sekoittua nykyisyyteen. Nykyisen käsityksen mukaan muistisairastunutta ei kannata yrittää “palauttaa tähän päivään”. Kun muistisairauden edetessä oppimiskyky ja lähimuisti putoavat pois pelistä, nykypäivä ei jää mieleen, vaikka kuinka toistelisi. Jatkuva muistuttelu tai korjaaminen hämmentää ja ahdistaa.  

– Usein läheiset kokevat vaikeina tilanteet, joissa muistisairastunut ei muista heitä nimeltä, eikä välttämättä edes sitä, onko kyseessä tytär vai äiti. Asiaa on turha jäädä murehtimaan tai tenttaamaan, sillä muistisairas usein tiedostaa tunnetasolla, että kyseessä on tärkeä ja rakas ihminen vaikka muisti pettää. 

Vierailut usein ilahduttavat sairastunutta, vaikka tunnistaminen olisikin haastavaa. 

– Ympärivuorokautisessa hoivassa elämä saattaa olla hyvinkin yksitoikkoista, jopa yksinäistä ja ulos ei usein pääse. Silloin läheisten merkitys ilontuojana kasvaa.  

Suudelmin suljetut kirjeet

Äiti rakasti aina musiikkia. Meillä oli kotona levysoitin ja kuuntelimme paljon monenlaista musiikkia. Voisin kuunnella äidin lempimusiikkia hänen nuoruudestaan hänen kanssaan. 

– Musiikin vaikutusta muistiin on viime vuosina tutkittu paljon ja on huomattu, että lempimusiikin kuuntelulla on jopa kuntouttava vaikutus aivoihin! Musiikki herättää muistoja ja parantaa mielialaa, yhdessä musiikin kuuntelu ja vaikkapa laulaminen tai tanssiminen on mitä mukavinta yhdessä tekemistä. Lähes jokaisella on mukanaan älylaite ja suosittelenkin lämpimästi nauttimaan musiikista yhdessä. Jos lempikappaleet eivät ole tiedossa, voisi Musiikkitahto-vihkon täyttäminen yhdessä olla hauskaa. 

– Aina kannattaa rohkeasti kokeilla, mitkä asiat ilahduttavat. 

 Törmäyksiä

Joskus emme ole äidin kanssa samaa mieltä. Mietin pitääkö muistisairaan tahtoa noudattaa – onko se hyvä vai huono asia, jos tahtomme törmäävät. 

 – Lähtökohtaisesti on hyvä muistaa, että muistisairastunut on aikuinen ihminen, jolla on oikeus päättää tai tulla kuulluksi itseään koskevissa päätöksissä. Sairauden edetessä ymmärrys ja toimintakyky kuitenkin laskee, ja päätökset tulevat yhä useammin muiden tehtäviksi. Sairauteen kuuluu usein myös sairaudentunnottomuutta, jolloin tahtojen törmäyksiä tuskin voi kokonaan välttää. On tärkeää kohdella sairastunutta kunnioittavasti ja välttää ei- sanan käyttöä. Muistamattomuudesta ei myöskään kannata tehdä numeroa. Huumori auttaa monessa tilanteessa. Jokainen meistä kaipaa kannustusta ja hyväksyntää, muistisairastunut eritoten.  

Et ole yksin

Äitienpäivät eivät enää ole niin kuin ennen. Miten jaksan  tämän vaiheen, kun sairaus etenee?  Halaisin viettää äidin kanssa myös onnellisia hetkiä vielä. 

– Joskus läheiselle on todella rankkaa nähdä sairauden etenevän. Voi myös olla, että läheisen voimavarat ovat lopussa. On täysin luvallista huomioida myös omaa jaksamistaan ja pitää vaikka taukoa vierailuista, jos ne juuri nyt tuntuvat liian raskailta. 

 Muistisairauksien yleistyessä yhä useamman elämää muuttaa muistisairaus, joko itsen tai läheisen kautta. Perheen roolit muuttuvat hoitosuhteeksi ja sairastunut tarvitsee yhä enemmän apua.  Läheiset joutuvat käymään läpi melkoisen prosessin ristiriitaisine tunteineen ja asioiden hoito paperisotineen on raskasta.  

– Monelle avun pyytäminen voi olla vaikea paikka, mutta on todella tärkeätä löytää joku, jonka kanssa voi keskustella myös vaikeammista asioista. Muistiyhdistykset ja Omaishoitajayhdistykset tarjoavat vertaisryhmiä, joissa pääsee keskustelemaan toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Kannattaa myös osallistua sairastuneen kanssa ryhmätoimintaan tai muistiystävällisiin tapahtumiin, niissä koetaan usein yhteisiä hyviä hetkiä! 

Tieto auttaa ymmärtämään sairautta ja hyvät vinkit tulevat tarpeeseen. Moni kokee esim luennot muistisairaan kohtaamisesta hyödylliseksi. Asiantuntija – ja tukikeskus Muistiluotsi tarjoaa maksutonta Muistiohjausta, kun muistioireet, haastavat tilanteet tai etuudet mietityttävät.  

– Muistisairauden kanssa voi elää mielekästä elämää ja sairauden edetessäkin hyviä hetkiä on luvassa. Äitienpäivät muuttavat muotoaan. Kuitenkin (muistisairauteen sairastuneillekin) äideille lasten hyvinvointi on aina tärkeintä. Parhain lahja voisi olla pohdinta siitä, mikä juuri minua auttaa jaksamaan? Mistä asioista minun hyvinvointini koostuu? 

Tiina Leiskamon erityinen päivä

– Äitienpäivänä on ihanaa herätä siihen, kun mieheni, tyttäreni ja bonustyttäreni tuovat aamukahvit vuoteeseen koiran ja kissojen avustuksella! Viime vuosina olemme käyneet äitienpäivänä luontoretkellä isolla porukalla, mukana myös oma äitini sekä mieheni äiti sekä sekalaisesti sukulaisia. Äitienpäiviin liittyy paljon iloa mutta myös haikeita tunnelmia. Usein kaipaan niitä, jotka ovat syystä tai toisesta joukosta poissa. Äitienpäivässä parasta on yhdessä luonnossa liikkuminen ja nuotion ääressä istuminen!

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun