Älä puhu typeriä!

Yksi kolmannelle paastonajan sunnuntaille merkitty teksti (Ef. 5:1–11) haluaa rajoittaa sananvapauttamme. Sen mukaan ”rivoudet, typerät jutut tai kaksimielisyydet” pitäisi jättää sanomatta. Sen sijaan teksti ei puutu siihen, mitä ajattelemme. Se on sentään helpottava viesti.

Raamattu tuntuu tarjoavan hämmästyttävän tarkkoja arvioita ja johtopäätöksiä tuhansien vuosien takaa. Tämä osumatarkkuus kertoo mitä luultavimmin enemmän meistä ihmisistä kuin teksteistä itsestään. Ihminen ei ole juuri muuttunut, siksi ei muutu myöskään se, miten hyvää elämää eletään.

Nyt elettävä paastonaika ennen pääsiäistä tuskin hiljentää ja vähentää suunsoittoa, jollaiseksi moni keskustelu nykyään äityy. Kevään vaalit ja pandemiakriisin pitkittyminen ovat omiaan lisäämään muutenkin tulista keskusteluilmapiiriä. Yrittää silti pitää.

Maltillisen keskustelun harjoittelu ja toisen ihmisen sietämisen opettelu sopivat paastonaikaan hyvin. Paasto on kilvoittelua, epäonnistumista ja jatkuvaa alusta aloittamista.

Aikuinen ei voi syyttää muuta kuin itseään, jos päästelee suustaan asioita, joita pitää myöhemmin katua. Tämä siitäkin huolimatta, että joku provosoi, oli typerä tai rasittava. Omista sanoistaan on jokainen vastuussa itse.

Miten tuo alussa lainaamani tekstikohta muuten päättyy?

”Älkää osallistuko pimeyden töihin: ne eivät kanna hedelmää. Tuokaa ne päivänvaloon.”

Tuohon on paha mennä enää mitään lisäämään.

Rebekka Naatus
Kirjoittaja on helsinkiläisen Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö, joka on omimmillaan liikkuessaan

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun