Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 2 vuotta sitten.

Keskikesän yössä Torronsuolla

Kesäisessä luonnossa yöaikaan liikkuminen on elämyksellistä. Luonto on kauneimmillaan luonnonkasvien kukkiessa vehreimmillään. Seesteinen yö ei olekaan täysin hiljainen yölaulajien pitäessä omaa konserttiaan. Tuoksut voimistuvat, kun päiväsaikainen tuuli yöksi heikkenee. Kun yölliseen kävelyn suuntaa vielä mystiselle suolle ja liittyy oppaan ohjaamalle retkelle, kokemus saa uusia ulottuvuuksia.

Suoretket kiinnostavat

Torronsuon haltija Tarja Jaakkola veti tänä kesänä juhannuksen alla yöretken suolle kesäpäivänseisauksena. Sää suosi ja retkelle osallistui oppaiden lisäksi 8 ihmistä. Erityiselle retkelle tulijoita oli jopa lähiseutuja kauempaa. Torronsuon maine on tehokkaasti levinnyt upeiden siellä kuvattujen luontokuvien vuoksi. Iltakymmenen jälkeen myös ryhmää vastaan käveli kuvausjalustalla ja järjestelmäkameralla varustautunut retkeilijä. 

Luonto-oppaana suolla toimineen Tarja Jaakkolan mukaan kesäinen yö on yksi hienoimpia ajankohtia suunnata suolle. ”Kesäpäivänseisauksen aikana aurinko käy vain kääntymässä horisontissa puiden rajassa kohotakseen jälleen uudelleen. Yötön yö on taianomaisuudessaan kokemuksen arvoinen hetki elämässä”, sanoo Tarja Jaakola.

Tarinoita suolta ja suokasveista

Retkellä kuljettiin vastikään uusittuja pitkospuita pitkin keskelle suota. Ennen suoaukealle lähtöä Torronsuon haltija jätti riitinomaisesti lahjan suolle, kauniin kukkaseppeleen, jotta ryhmän retki sujuisi, ja suo olisi kiltti kulkijoilleen. Oppaan kertomana kuulimme suon entisajan merkityksestä ja ihmisten tuon aikaisesta suosuhteesta. Suolle ei ollut asiaa kuin tietäjillä, jotka keräsivät suolta yrttejä lääkinnälliseen käyttöön sekä niillä, jotka suon hyvin tunsivat.  Suota pelättiin ja vältettiin. Suolle toivottiin vihamiehen suksivan eikä mitään sinne eksynyttä luultu enää löytyvän. 

Suopursu huumaa

Suolla hetkellisesti elämöivät siellä pesivät kurjet ja lirot. Sattuipa myös taivaanvuohen kurnutus, kapustarinnan vihellykset sekä kehrääjän rukin surrutus retkelle. Oli mukava, että oppaan johdolla äänelle löytyi sopiva lähde. Retkeläisille kerrottiin suokasveista ja niiden käytöstä. Suopursulla on muun muassa hermomyrkyn kaltaisia psykoaktiivisia vaikutuksia, joita viikingit sotiessaan ovat hyödyntäneet raivon lisäämiseen. Suopursulla on myös terävöitetty oluita niiden humalluttavuuden lisäämiseksi.

Kaikki suolla kuultu oli mielenkiintoista, mutta suolla kuljettiin myös hiljaa ja pysähdyttiin aistimaan suon rauhaa ja yöttömän yön tunnelmaa. Hiljaa kulkiessa voi iholla aistia suon lämpötilan vaihtelun, joka jo lyhyillä etäisyyksillä voi muuttua useita asteita. Sää öisellä suolla oli tyyni sekä valon ja hämärän ero häilyvä. Auringonlaskun hetki oli seesteinen suollakin.

Voitto hyttysistä

Öiselle retkelle lähtö ei ole herkästi aamuihmisen mielessä. Myös kesäiseen luontoon kuuluvat hyttyset hieman arveluttivat, ne kun tunnetusti innostuvat hämäryydestä ja kosteista elinympäristöistä. Suolla väsymys kuitenkin haihtuu viileässä ilmassa. Liikkeessä olo piti myös hyttyset loitolla hyttyssuojauksen lisäksi. Pitkähihaisen ja -lahkeisen vaatetuksen sekä lippiksen ja päähineverkon ansiosta ensimmäistäkään paukamaa ei tällä retkellä syntynyt. 

Retkille jatkoa

Tarja Jaakkolan mukaan juhannusretkiä tullaan lähivuosina jatkamaan. Saadun palautteen mukaan retkelle osallistujat pitivät tosi paljon suon öisestä tunnelmasta. Suo koettiin luontaisesti rauhoittavana ja maagisen pysäyttävänä, hyttysistä huolimatta. Niinhän se on, kuten useampi osallistuja kertoi, suolle ei tulisi yöllä yksin lähdettyä.  

Teksti ja kuvat MetsäAnna

Kaikki artikkelit

Siirry takaisin sivun alkuun