Tämä kirjoitus saattaa sisältää vanhentunutta tietoa, sillä se on julkaistu yli 3 vuotta sitten.
Loimijoki: Hyödyntämätön lähimatkailun helmi
Loimijoki tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Joella on potentiaalia nykyistä suurempaan hyödyntämiseen vapaa-ajankäytössä kuin tällä hetkellä ymmärretään. Kiinnostaisiko melonta Jokioisilta Loimaalle tai vaikkapa kirkkovenesoutu?
Kauhanojan sillan kupeessa sijaitsee yleinen uimaranta.
Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä. Se virtaa Forssan, Jokioisten, Ypäjän ja Loimaan kuntien halki laskien Kokemäenjokeen Huittisissa ollen myös Kokemäenjoen suurin sivujoki. Loimijoen pääuoman pituus on 114 km, joten väylää vesillä liikkumiseen riittää.
Veneily ja melonta
Loimijoella on pitkiä padottomia osuuksia. Loimaalta Nahinlahdelta pääsee vapaata väylää yli 30 km aina Jokioisten Elonkiertoon asti. Loppumatkasta tosin saa olla varovainen joen ollessa paikoin melko kapea. Matkan varrella on väylämerkit kivisimmissä paikoissa. Loimaalla rantautuminen on mahdollista kaupungin laiturissa, mistä torille on matkaa 150 m. Ypäjällä veneelle löytyy yleinen laituri pysähtymiseen Kurjenmäen sillan kupeesta, ja matkaa Karrinpuomin terassille on samat 150m. Loimijoki Golfilla on aiempina kesinä ollut laituri, ja siten myös klubiravintolan tarjoilut saavutettavissa joen käyttäjille. Mikäli saavut tälle jokiosuudelle kauempaa, onnistuu veneenlasku joko Ypäjältä Loimijoen venesatamasta Perttulantie 26 tai Loimaalta Metsolantietä vastapäätä Hakalanraitilta.
Joella on kohteliasta mökkien, laiturien ja asutuksen kohdalla veneillä alhaisempaa nopeutta. Tammelan ja Forssan välillä nopeusrajoitus on 18 km/h. Tammelasta Pyhäjärveltä voi Loimijokea tulla aina Forssan Kehräämölle asti, noin 5 kilometrin verran. Lisäksi Forssan ja Jokioisten välillä padotonta osuutta on noin 8 km. Venepaikkoja on tarjolla Forssassa Kehräämöllä ja Sahanrannassa ja Ypäjällä venesatamassa.
Loimijoen pintavirtaus on melko rauhallista. Joki sopii erinomaisesti melontaan ja näkeepä joella myös SUP-lautailijoita. Erärenki Jouni Palèn sekä Kajak & Outdoor Finlandin Florian Schmidt järjestävät joella kaikille avoimia melontaretkiä ja vuokraavat myös kajakkeja sekä Erärenki kanootteja. Suosittelen melontaa, joka on oiva tapa tutustua Loimijokilaakson viljelymaisemaan. Se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Erikoisuutena joella on vuosittainen, Loimaalla Kauhanojan kyläyhdistyksen järjestämä kirkkovenesoutu Sahamiesten kirkkoveneellä. Loimaalla on järjestetty myös jokilauttatempauksia, jolloin ihmiset ovat päässeet joelle yksityisten lauttojen kyyditsemänä.
Kalastus ja lintujen tarkkailu
Loimijoki on kohtalainen virkistyskalastusalue. Yhdistykset ja omat kalaporukat järjestävät jokivarressa joskus onkikilpailuita. Joesta saa muun muassa haukea, ahventa, toutainta ja särkeä. Talvella joella myös pilkitään. Joki tarjoaa elinympäristön vesilinnuille ja niiden tarkkailu on mahdollista paitsi joella kulkiessa, myös lintutorneista joen läheisyydestä. Torneja ovat Ypäjällä Lavansuo, Jokioisilla Lintupajun luhta sekä Forssassa Salmistonmäki-Loimalammi. Salmistonmäen-Loimalammin luonnosuojelualueelle suunnitellaan myös rantautumisaluetta.
Muu virkistyskäyttö
Jokivarsi on kaunista maisemaa katsella kiinteältä maaperältä. Erityisesti Forssan kansallisen kaupunkipuiston alueella reitti kulkee Loimijoen rantaa myötäillen ja luo osansa palkitun alueen viehätyksestä. Forssassa Loimijoki onkin otettu hienosti osaksi kaupunkimaisemaa ja suunnittelua asukkaiden iloksi. Jokiveden laatu on uimakelpoinen. Julkisia uimapaikkoja joelta löytyy Loimaan Mäenpään laituri, Kauhanojan Katinhännäntien sillan kupeen ”Piitsi” ja Ypäjällä yleiset laiturit Kurjenmäen sillan pielessä sekä Pappilan kohdalla. Ypäjällä hauska näky on hevosten uittaminen, jota tehdään Poukkasillan tuntumasta.
Loimijoki on siis lähes hyödyntämätön helmi matkailukäytössä. Lähimatkailukohteena se on helposti saavutettavissa. Valitettavaa on se, ettei vuokravälineistöä ole helposti saatavilla ja levähdyspaikat ovat vähälukuisia. Lähivuosina toivottavasti muutkin kuin rantojen maanomistajat pääsevät joesta nauttimaan.
Teksti ja kuvat: MetsäAnna, lähimatkailua edistämässä